Innostus

Koska olen kesän lapsi, niin talvet ovat aina vaikeita. Syksyn sadesäät ei haittaa, mutta sitten kun tulee lunta, jäätä ja pakkasta, niin masennun eikä mikään huvita. Lamaannus näkyy käsitöissäkin, teen aina vaan samoja baskerimyssyköitä, kaksinkertaisia patalappuja ja välillä pieniä villasukkia. Helmikuussa mietin, että minun olisi pakko innostua jostakin uudesta jutusta, vaikka vain jostain pienestäkin käsityöstä. Nyt kun aurinko on muutamana päivänä pilkahdellut ja melkein jo lämmittänytkin, niin niitä innostuksia alkaa pompsahdella esiin. Minähän haluan tehdä meidän lautapelijoukkueelle pelipaidat! Ja osallistua mahdollisimman moneen CAL:iin (="virkkaa mukana" yhteisvirkkuuhommeli). Ja kokeilla kirjoneulesukkien neulontaa! 10 puikkoa langalla -blogissa vinkattiin kirjoneule-kalenterisukista. En ole koskaan neulonut kirjoneulesukkia! Kirjoneule ei vaan ole ollut mun juttu. Mutta halusin silti tähän sukkaneulontaan mukaan. Kippasin kassillisen Seiskaveikan jämiä sängylle ja mietin, että mitkä värit riittäisivät sukkiin. Mukana ei ollut yhtäkään täyttä kerää ja ne värit, joita oli enemmän eivät näyttäneet kivoilta yhdessä. Pyörittelin iloisen kirjavaa raitalankakerää kädessäni ja silloin välähti: minähän teen sateenkaariraitasukat! Piti ihan Googlesta tarkistaa, että mites ne värit sateenkaaressa menee :) Sopivan värisiä lankoja löytyi helposti ja pistin sukat samantien alulle. Olin muutaman päivän jäljessä, koska eka vihje oli tullut lauantaina ja itse aloitin vasta maanantaina. Mutta sainpahan neuloa sitten heti muutaman vihjeen kerralla. Parin raidan jälkeen halusin heti kuvata tekeleeni. Varsinkin kun aurinko paistoi ja oli sen vuoksi energiaa lähteä kuvaamaan neulomuksia ulos. Mies bongaili samaan aikaan lintuja, kun minä kuvasin rantahietikolla tätä: