24.8.08

Olympialaiset onnellisesti ohi!

Meinasi käydä köpelösti, kun en noita urheilijoiden olympialaisia ole oikein seurannut. En siis tiennyt, koska olympiatuli sammuu. Siihen mennessä kun piti olla neuleolympialaisten työ valmis. Tänä aamuna (aamuni oli tänään noin puolen päivän aikaan) kuitenkin oli hyvä hetki neuloa Revontuli-huiviin siitä vielä puuttuvat kuusi kerrosta. Heti kun sain päättelyt tehtyä pesin huivin ja asettelin sen ulos kuivumaan. Sitten avasin koneen ja uutisotsikoista pompsahti eteen teksti "Olympialaisten päätösjuhlallisuudet alkamassa". Mutta pääsin maaliin ja olen erittäin tyytyväinen tulokseen.

Liukuvärjättyä vironvillaa, 5,5 mm bambupyöröt ja päättelyssä 6 mm puikko. Huivin painon saan selville, kunhan se on kuivunut kunnolla.

Olen ihan rakastunut huiviin :) Mutta en sitä itselläni pidä vaan se todennäköisesti matkaa ensi viikonloppuna itärajan toiselle puolelle synttärilahjaksi. Teen sitten itselleni toisen, lankakin siihen on ostettuna. Ja teen varmaan kolmannenkin Revontuli-huivin, koska jo tätä olin alunperin kaavaillut ex-pomolleni lahjaksi. Mutta ei ehkä ole ihan hänen värinen ja tuonne ensi viikonlopun synttärisankarille sopii varmaan oikein hyvin.

Team Finlandin blogiin höpisin suurin piirtein samat asiat, mutta siellä on vielä yksi erilainen kuva huivista.

18.8.08

Kasvivärjäystä piiiiitkästä aikaa

Viimeksi olen kasvivärjännyt muistaakseni ennen lapsen syntymää ja kun tuo poitsu on jo viisi vuotta, niin edelliset värjäykset olen tehnyt noin kuusi vuotta sitten. Mutta sipulinkuoria keräsin värjäämistä varten jopa niin innokkaasti, että olen niitä kahdessa muutossa kuljettanut mukana :) NYT ne kahteen kertaan muuttaneet sipulinkuoret pääsivät vihdoin käyttöön.
Inspiraation iskiessä en ehtinyt lähteä alunaa ostamaan, vaan kokeilin raparperilla puretusta. Keräsin ämpärin täyteen raparperin lehtiä ja jonkun verran varttakin. Sitten kaadoin kiehuvaa vettä päälle ja annoin seistä, kunnes vesi viileni. Siivilöin lehdet ja varret pois ja siirsin raparperiveden kattilaan ja sekaan kastellut/pestyt langat. Kuumensin suurin piirtein kiehuvaksi. Valkoinen Nalle-lanka otti vähän vihertävää väriä itseensä raparperipuretuksesta.
Sipulinkuoria keitin ensin vähässä vedessä, sitten siivilöin kuoret pois ja lisäsin vettä. Langat liemeen ja kuumensin taas suurin piirtein kiehuvaksi, mutta hyvin hitaasti. Nostelin langat pois ja jälkiliemeen lykkäsin vielä valkoisen hahtuvakiekon värjääntymään. Hahtuvakiekon vain kastelin ennen väriliemeen laittoa ja se lillui liemessä varmaan melkein vuorokauden. Hahtuvasta en ole vielä ottanut kuvaa, mutta tässä muut värjäilyt:
Vasemmalla beige Wool, josta tein pieniä vyyhtejä ja vedin vyyhdit keskeltä solmuun. Seuraavana valkoinen Nalle, jonka vyyhdin sidoin langoilla neljästä kohtaa. Sitten jotain tunnistamatonta valkoista villalankaa, johon myös tein solmun keskelle vyyhtiä. Oikealla vironvillaa, jota en solminut mitenkään. Värit ovat aika lähellä totuutta. Oikeastaan eniten pidän noista vasemmalla olevista ruskean sävyistä. Raparperipuretus varmaan vaikutti ettei esim. vironvilla värjäytynyt kovin kirkkaan keltaiseksi. Ennen olen mielestäni saanut kirkkaampaa keltaista sipulinkuorista, kun olen purettanut alunalla.

10.8.08

Mario-huivi

Tänä aamuna selasin uutisotsikoita ja sinnehän oli päässyt neuleaiheinen uutinen. Ja klikkasin tietysti heti katsomaan Mario-huivia neulovan blogia. Viimeisimmässä postauksessa on linkkejä muihinkin Super Mario/Nintendo - aiheisiin neulomuksiin :)

8.8.08

Pitkällisiä terveisiä Tallinnasta

Pitkästä aikaa tein päivämatkan Tallinnaan ja tällä kertaa ainoana tavoitteena oli ostaa lankaa :) Suunnittelin etukäteen reitin lankakaupasta toiseen tämän avulla. Eli kirjoitin osoitteen kerrallaan tuonne vasempaan yläkulmaan ja karttaan jäi punaiset pallukat osoitteiden kohdalle ja lopuksi tulostin kartan mukaan. Selvyyden vuoksi numeroin pallukat vielä jälkeenpäin käsin ja kirjoitin kartan viereen mikä puoti ja missä osoitteessa on minkäkin pallukan kohdalla. Seuraavaksi tutkailin ratikkareittejä. Netistä en kovin helposti niitä löytänyt, mutta onneksi olen joskus ostanut kirjan ”Sankarimatkailija Tallinnan raitiovaunuissa” Oma versioni on tuo kakkospainos, mutta tästä kirjasta on näköjään jo kolmaskin painos. Sitten vielä koitin blogeista katsella muiden lankamatkaajien Tallinnan ostoksia ja selvittää nykyistä hintatasoa. Useammalla lankakaupalla on kotisivutkin ja joillakin jopa lankojen hintoja siellä. Koitan nyt omassa selostuksessani kertoa hinnatkin, jos joku muu kaipaa hintatietoja ennen matkaa. Ja muutenkin koitan olla harvinaisen perusteellinen ja täsmällinen, että tämä pitkällinen postaus sisältäisi informaatiota muille.

Matkalla olin äitini kanssa ja ensimmäiseksi suuntasimme Karnaluks-tukkuun. Karnaluksin vuoksi olin niitä ratikkareittejä tutkinut. Laivaterminaalin R-kioskista kävimme ostamassa ratikkaliput, jotka maksoivat 13 kroonia kappaleelta. Rahanvaihtokin ehkä olisi kannattanut tehdä vasta terminaalissa. B-terminaalissa, johon laiva saapui, oli jonot rahanvaihtoon. Mutta A-terminaalissa, mistä R-kioskikin löytyy, oli ihan tyhjää rahanvaihtopisteessä. Satamaa lähin ratikkapysäkki on Linnahall. Pysäkki löytyi suht helposti. Kuljimme Sadamarketin ”takana” olevaa tietä kohti Mere puisteetä ja risteyksessä pysäkki jo näkyikin. Tältä pysäkiltä Karnaluksin eli Ulemisten suuntaan menee ratikka nro 2. Jos hyppää kyytiin Linnahallin pysäkiltä, niin viides pysäkki eli Autobussijaam on se, missä jäädään pois, jos Karnaluksiin tahtoo. Kannattaa laskea nuo pysäkit, kun kuulutukset eivät aina kuulu. Jos on ratikkakartta käytössä, niin matkan varrellakin ehtii tiirailemaan millä pysäkillä ollaan, pysäkin nimi lukee siinä pysäkinmerkissä. Autobussijaam-pysäkiltä mennään tien toisella puolella ja köpötellään pieni matka takaisin päin ja oikealle kääntyy K.A. Hermanni-katu. KristiinanSilmukat-blogissa on täydelliset ohjeet, miten Karnaluksin sitten tästä talosta löytää. Olimme kyllä etukäteen katselleet Karnaluksin tarjontaa netistä, mutta tarkkaan ostoslistaa ei ollut. Samaan aikaan ostoksilla näkyi niitäkin, joilla oli tarkat ostoslistat :)

Meidän koriin päätyi sukkalankaa ja kimallelankaa. Molempia ostimme tukkupakkauksen verran eli kerät tulivat vähän halvemmaksi kuin yksittäin ostaen. Mielestäni yksittäin ostetun kerän hinta oli vain pari-kolme prosenttia kalliimpi. Molemmat hinnat on lankalaatikon kyljessä ja pienempi hinta on tietty se tukkuhinta. Näistä laatikon kyljessä olevista hinnoista puuttuu alv 18 % joka lisätään loppuhintaan kassalla. Kimaltava Rotex-lanka, jota on kerässä 25 g, maksoi 28 eek. Italialainen sukkalanka 50 gramman kerissä maksoi 19,85 eek. Tuota Calzetteria - sukkalankaa oli muutamaa väriä kirjavaa ja hyvin montaa sävyä yksivärisenä, kirjavat ja yksiväriset olivat samanhintaisia.

Alimpana olevia ohjelehtisiä en ostanut Karnaluksista, vaan Pronksin lankakaupasta ja maksoivat 19 kroonia kappaleelta. Karnaluksista ovat ratkoja 20 eek, bambuiset virkkuukoukut (noin 53 eek/kpl), muoviset sukkapuikot noin 17 eek, kaulaketju 11,80 kroonia, musta kaulakoru noin 35 kroonia ja 4 sormusta yhteensä 11,80 kroonia. Näihin hintoihin olen jo laskenut 18 % alvin mukaan.

Karnaluksin halusin välttämättä nähdä ja kyllä siellä kannatti käydä. Valikoimaa on valtavasti ja aikaa menisi monta päivää, jos kaiken tutkisi. Ehkä odotin, että siellä olisi vielä halvempaa. Hinnat vaikuttivat ns. normaaleilta tukkuhinnoilta. Tietysti, jos muuten ei pääse tukkuhintoja hyödyntämään, niin toki Karnaluks on edullisempi kuin tavallinen lankakauppa. Ja tämä arvioni koskee siis vain lankaa. Onhan siellä paljon kaikkea muutakin ja valikoima on todellakin huima!

Karnaluksista jatkoimme Abakhan Fabricsiin. Kauppa näkyy Karnaluksin ulko-oveltakin ja on toisella puolen Tartu maanteetä. Heti oven vieressä oli mm. alusvaateompelussa tarvittavia hakasia yms ja hinnat kroonin-pari kappaleelta. En kuitenkaan jaksanut keskittyä nippeleiden ja nappeleiden tutkiskeluun, vaan katsastin langat. Tarjouskorissa oli mm. Sirdarin Duet-lankaa noin 15 kroonia/kerä ja muitakin tarjouslankoja samaan hintaan. Jonkin verran oli paikallisia Liisu- ja Maali-lankoja.

Abakhanilta ostin kuusi kerää Sirdarin Frenzy-lankaa, joka maksoi 9 kroonia kerältä. Äitini keräsi vielä kassatiskiltä laskosverhojen kiinnittämiseen tarvittavia koukkuja, jotka maksoivat 0,60 eek/kpl.

Abakhanin jälkeen kävelimme kohti keskustaa. Tartu maanteen numerossa 49 olisi ollut Kanga Dzungel-niminen kangaskauppa. Luin vain mainoksen, emme menneet katsomaan tätä. Samassa kohtaa tien toisella puolella on Keskturg eli Tallinnan keskustori. Kadulta katsoessamme näimme vain vihanneskojuja, mutta lukemani opaskirjan mukaan siellä olisi myös vaatekojuja ja vanhoja kirjoja. Jos aikaa olisi ollut enemmän, niin olisimme käyneet katsastamassa torin. Mutta kun kello juoksi, niin mekin juoksimme ja jouduimme silti karsimaan kauppoja hienosti suunnittelemastani kierroksesta. Liann Lõngad (osoitteessa Gonsiori 2, Kaubamaja B Galerii) sai jäädä väliin, mutta uuteen Pronksi lõngapoodiin (osoite Pronksi 6) kipitimme. Valoisa ja avara liike, ystävällinen myyjä, hinnat kohtuulliset. Joitakin valmiita neuleita myynnissä ja näistä jääneitä jämäkeriä ikkunan lähellä hyllyssä ja korissa. Jonkin verran vironvillaa, mutta enimmäkseen muita lankoja. Liukuvärjätyt villalangat maksoivat 590 eek/kg. Rotex-lanka, jota ostin jo Karnaluksista, maksoi täällä muistaakseni 45 kroonia.

Näistä en valitettavasti muista hintoja. Visa viuhahti ja tiedän vain loppusumman. Muistaakseni merinokerät ja nuo turkkilaiset kimalteiset langat olivat kolmen euron paikkeilla. Kaksi pörröistä ja epätasaista vyyhtiä oli ale-korissa noin 160 eek/kg. Pronksista ostimme jo ne aikaisemmin vilahtaneet lapaslehtiset ja pari vyyhtiä liukuvärjättyä vironvillaa, joka maksoi 590 eek/kg.

Kangas ja Nööp (Narva maantee 5, Foorumi-liikekeskus) jäi myös väliin, kun kiirehdimme Vanhaan kaupunkiin villalankojen toivossa. Ihana Filati on lopettanut Müürivahe-kadulla, mutta löytyi sieltä muita lankakauppoja. Numerossa 17 on käsityöliike, joka ei näköjään paljon itseään mainosta. Kadulla ei ollut mitään kylttiä. Mutta käsityökaupan naapurissa oleva Loitsukeller sentään mainostaa ja sen kyltin perässä kannattaa mennä sisäpihalle. Liikkeen edessä ja etuosassa on valmiita neuleita, langat ovat takahuoneessa. Halvimmat liukuvärjätyt vironvillat ostimme täältä, hintaa tuli kilolle noin 475 eek. Yksiväriset vironvillat olivat samanhintaisia. Myös hahtuvalankaa oli tarjolla. Täällä ei sitten käy luottokortit! Liikettä pitää ilmeisesti kaksi venäläistä naista ja he laskevat loppusumman paperille. Ensin kauhistuimme paperilla näkyvää summaa. Mutta myyjä laskikin ensin yhteen vyyhtien painot ja sen perusteella vasta hinnan :) Aikaisemmin olen tästä kaupasta ostanut Liisu-lankoja, mutta nyt niitä ei ollut ollenkaan.

Jatkoimme Müürivahe-katua ja numerossa 11 oli seuraava lupaavan näköinen liike. Matkamuistojen lisäksi siellä oli lankalaari, jonka liukuvärjättyjä vyyhtejä menimme katsomaan. Myyjä vinkkasi, että yläkerrassa on lisää lankaa. Jyrkät kierreportaat veivät parvelle, jossa oli myös hahtuvalankoja. Täällä sai taas vinguttaa Visaa ja myyjä antoi liikkeen mainoksen. Kyseessä oli Käsitöökamberin toinen liike. Olivat kai vasta vähän aikaa sitten avanneet. Vanha liike Raatihuoneen torilla (Raekoja Plats 18) on edelleen toiminnassa, mutta nyt ovat avanneet tämän toisen liikkeen. Kuulemma lankatarjontaa laajennetaan ja langat siirretään jossain vaiheessa liikkeen alakertaan, kun nyt ne jäävät monelta ohikulkijalta huomaamatta. Mukava liike, jäi kiva fiilis. Vironvillat maksoivat 500 eek/kg, yksiväriset ja liukuvärjätyt olivat samanhintaisia.

VeTa (Pikk 6), Hansa-Lina (Suur-Karja 5), Raatihuoneentorin Käsitöökamber ja pari muuta puotia torilla jäivät ajan puutteen vuoksi väliin. Jardin-puotiin (Apteegi 3) sentään kurkkasimme. Hahtuvalankaa oli paljon, villalankavyyhtejä aika vähän. Matkalla satamaan olisi ollut pari kivaa sisustustavaraliikettä eli Zizi (Vene 12) ja KiikaKööki (Uus 28), mutta tyydyimme ikkunoiden katseluun. Kippasimme täydet ostoskassit bussiin ja säntäsimme vielä Sadamarketiin. Yläkerrassa on se yksi iso liike, jossa on lankaa. Me kuitenkin kävimme yläkerrassa pienemmässä, vähän syrjässä olevassa puodissa. Liikepaikan numero on muistaakseni 22.02 jos sen avulla joku osaa suunnistaa perille. Liike on sellaisella lyhyellä ”välikäytävällä”, liikkeen edessä oli korissa villalankavyyhtejä. Liukuvärjättyä villaa ostimme täältäkin ja taisimme maksaa ylihintaa, kun summa muutettiin krooneista euroiksi. Tai ehkä myyjä laski väärin, kun vekslasimme vyyhtien kanssa edestakas. Pää oli sen verran sekaisin kaikista hinnoista ja krooneista ja euroista, että tajusin tämän puodin korkeat hinnat vasta kotona. Liikkeessä on myös pellavakankaita ja joitakin vähän erikoisempia lankoja kartioilla. Olen joskus aikaisemmin ostanut täältä ”froteelankaa” eli puuvillaista buklee-tyyppistä lankaa. Sitä näytti olevan myynnissä nytkin.

Vironvillaa tuli ostettua tämän verran! Tosin tuossa on kahden ihmisen ostokset. Halvin lanka löytyi siis Müürivahe-kadun numerosta 17 ja kallein Sadamarketista. Paras valikoima oli ehkä Müürivahe-kadun Käsitöökamberissa. Mutta en ehtinyt kaikkia liikkeitä kiertää, joten tämä ei ole mitenkään täydellinen tutkimustulos.

6.8.08

Heinäkuun langankulutus

Heinäkuun aikana valmistui yksi iso työ ja monta pientä piiperrystä. Alkukuussa tein myytäviä pieniä juttuja, loppukuussa koitin käyttää myttyröitä ja saada keskeneräisiä valmiiksi. Lankavaraston siivoamisen ansiosta sain lankaa myyntiin, mutta tuli sitä ostettuakin tilalle.

Heinäkuun aikana valmistui:
23 x virkattu rannekoru yht. 65 g
2 x virkattu pussukka 120 g
tikapuulangasta huivi 50 g
tikapuulangasta toinen huivi 40 g
2 x virkattu kukkanen yht. 10 g
tilkkujen yhdistelyyn kaulahuiviksi (valk.tilkut) 65 g
tilkkujen yhdistelyyn kaulahuiviksi (oranssia) 35 g
lapsen sukat Seiskaveikasta 55 g
toiset sukat Seiskaveikasta 65 g
sukat Bambinosta 40 krs varressa 20 g 22 g
2 x sukat Bambinosta 44 krs varressa á 25 g yht. 50 g
sukat Bambinosta 36 krs varressa 20 g
pitsineuletakki noin 350 g

Pitsineuletakin paino täytyy tarkistaa ja laitan takista oman postauksen sitten joskus. Taisi olla ensimmäinen isompi tekemäni pitsineule. Mutta noista grammoista tulee yhteensä 947 grammaa. Paljon ei siis jää kilosta uupumaan. Jospa vaikka neuletakki painaisikin enemmän, niin tulisi kilo täyteen :)

Lankaa sain noin 200 grammaa ja ostin 860 grammaa. Vastaavasti myin lankaa yhteensä 2050 grammaa. Eli loppujen lopuksi lankavarasto mukamas pieneni lähes kahdella kilolla. Turha kai sanoa, että ei tunnu missään... Tai ainakin tuli korkojen kanssa hyvin pian takaisin. Seuraava postaus on meinaan langanhankintamatkasta Tallinnaan, jonka tein 4.8.

Lankavaraston siivoaminen innosti hetkeksi taas tuhoamaan jämälankoja. Ensin oli neljä myttyrää/keränloppua raidallista Seiskaveikkaa. Tein yhdet lasten sukat, mutta lankaa jäi edelleen ja niistä olisi ehkä saanut toiset samanlaiset sukat, mutta halusin tehdä vähän isommat sukat. Eli kaivoin raitalangan kaveriksi myttyrän yksiväristä keltaista lankaa ja tikuttelin vähän isommat sukat. Raitoja joutui vähän asettelemaan, koska raitalangan myttyrät olivat erikokoisia. Viimeiset raitalangat pätkät vielä jaoin ja aloitin kaksi Vaaka-tilkkua niistä. Jospa aina olisin näin tehokas ja täsmällinen tuhoamaan jämälankoja, niin eihän niitä olisi ollenkaan :) Mutta laatikot olisivat täynnä keskeneräisiä Vaaka-tilkkuja, jotka odottaisivat sopivan väristä lisälankaa :)