Pääsiäisen patalaput

Pääsiäinen sujui lomaillen vanhempieni luona ja lankalauantain kunniaksi selvitin äitini kanssa hänen (ja osittain myös minun) lankavarastoja. Sitä lankaahan meillä riittää :) Varaston setvimisessä löytyi lisää jämälankanyttyröitä virkattuja patalappuja varten. Sommittelin uusia väriyhdistelmiä sunnuntaiaamuna ja uusien nyttyröiden ansiosta sain pari keskeneräistä patalappua valmiiksi. Sunnuntai-iltana totesin, että olin siihen mennessä virkannut pääsiäisen aikana, jos kiirastorstaista aloitetaan, seitsemän patalappua. Päätin, että kyllä pääsiäisen saldo pitää tasan kymppiin nostaa ja maanantaina virkkasin puuttuvat kolme patalappua. Maanantai sisälsi reilut neljä tuntia autossa istumista, jolloin oli hyvää aikaa virkata. Tosin kolmannen patalapun valmistuminen vaati sitä, että virkkasin vielä illalla telkkarin ääressä sitä.

Sininen ei ole suosikkivärini, mutta sinistä jämälankaa riittää, joten pääsiäisen patalapuista puolet on sellaisia, että niissä on vähintään joka toinen raita sinistä.

Yksi maastoasuun sointuva patalappu :) tyylikästä musta-harmaata ja värikkäämpää violetti-aniliinia.

Tämä on siitä poikkeava patalappu, etten tehnyt aina yhtä kerrosta yhdellä värillä, vaan raidoitus perustuu punakirjavaan Pallas-lankaan. Käytin Pallas-nyttyröitä, joiden raitoja "jatkoin" niin, että aina ruskean väriosuuden keskelle virkkasin kerroksen ruskeaa, tummanpunaisen väriosuuden keskelle kerroksen tummanpunaista ja niin edelleen.

Ja sitten sateenkaaripatalappu - tykkään tästä niin paljon! Lankanyttyröitä pyöritellessä ajattelin, että kirkkaita värejä on niin vähän, ettei ne riitä raidoittamaan koko patalappua. Sitten keksin, että voihan niistä sateenkaariraitaisen patalapun tehdä. Jokaista väriä on suurin piirtein kolme kerrosta, paitsi keltaista, jota ei ole varastoissani oikeastaan ollenkaan. En meinannut malttaa laskea tätä käsistäni ollenkaan! Ja mieli tekisi virkata heti toinen samanlainen, mutta pitää sitä ennen etsiä lisää ainakin vaaleanvihreää ja violettia.

Kevät tulee - tai sitten ei

Maaliskuu oli mielestäni sopiva aika siirtyä neulomaan keväisempiä baskerimyssyköitä. Näihinkin koitin käyttää varaston epämääräisyyksiä, joita en oikein mihinkään meinaa saada sopimaan. Olen huono käyttämään "kesälankoja", siksi neulon helteelläkin villasukkia :) Kesäisempiä lankoja kuitenkin on varastoon jostain päätynyt, näiden kahden baskerin lankojen alkuperästä ei ole mitään käsitystä. En muista ostaneeni niitä. Elleivät sitten ole olleet jossain sekalaisten lankojen pussissa, jonka olen kirpparilta hankkinut. Tai ehkä ovat tulleet jostain lahjoituksena tai vaihtarina.

Punaisen baskerin lanka on Lammy-merkkistä ja muistelisin, että tuon merkkisiä lankoja myytiin ainakin joskus muinoin Anttilassa. Olikohan tämä nyt puuvilla-viskoosi-sekoitetta, en muista. Ihan kivaa neulottavaa kuitenkin oli.

Valkoinen baskeri on Mimosa-lankaa, jota käytin jo hempeän setin pipoon. Nyt ei tätä puuvilla-akryylisekoitetta enää ole paljoa jäljellä, todennäköiseti upotan loput virkattuun peittotilkkuun. 

Kun sitten kevät otti takapakkia, niin halusin neuloa pois helmikuussa Lankaruudusta ostamani kerän Folksong-lankaa. Jo ostohetkellä mietin, ettei 50 gramman ja 75 metrin kerä riitä oikein mihinkään, mutta en voinut vastustaa halpaa hintaa ja kivaa väriä :) Aloitin ensin baskerimyssykän tavalliseen tapaan, tein reunaresorin Seiskaveikasta ja jatkoin Folksongilla. Eihän se riittänyt mihinkään... Purin reunukseen saakka ja mietin, miten saisin upotettua oranssia Seiskaveikkaa baskeriin niin ettei se näy :) Tein joka viidennen raidan oranssilla Seiskaveikalla niin, että neuloin yhden ja nostin yhden. Oranssi lanka upposi hyvin Folksongin joukkoon, mutta ei se riittänyt vieläkään... Purin taas resoriin saakka ja päätin tehdä baskerin broken seed -neuleena. En ole täysin tyytyväinen lopputulokseen, koska nätti Folksong ei oikein pääse oikeuksiinsa tässä. Mutta en enää jaksanut säätää :)

Säärystimet kynsikkäiden kaveriksi

Olin auttamassa Vauvakassiyhdistys - Vaaka ry:n talkoissa, joissa mm. lajiteltiin ja setitettiin talviasusteita. Yhdet kynsikkäät eivät oikein löytäneet kavereita itselleen. Kynsikkäät olivat mielestäni kuitenkin ihan villalankaa, mahdollisesti kasvivärjätyistä langoista neulotut ja reilunkokoiset. Otin kynsikkäät talkoista mukaani ja lupasin neuloa niille jotakin kaveriksi, jotta ne saataisiin eteenpäin. Kynsikkäitä ja muita ei-niin-peittäviä asusteita on aikaisempina vuosina laitettu joulupaketteihin, joita jaetaan yksinäisille vanhuksille, jotka mahdollisesti tarvitsevat lämmikettä sisätiloissakin. Kynsikkäille olisi voinut neuloa kaveriksi vaikka villasukat, mutta tein kuitenkin säärystimet. Varastoista löytyi lankoja, jotka ovat hyvinkin samoja sävyjä kuin kynsikkäissä, mutta voimakkaamman värisiä. Ruskehtava lanka on Novitan Nallea, kellertävä ilmeisesti 100 % villaa. Kolmosen puikoilla, 15 silmukkaa puikolla, 2 oikein 2 nurin joustinta ja kahden kerroksen mittaisia raitoja. Ei kovin omaperäistä, mutta ainakin nyt on yksi asustesetti odottamassa jo joulua :)

Innostus

Koska olen kesän lapsi, niin talvet ovat aina vaikeita. Syksyn sadesäät ei haittaa, mutta sitten kun tulee lunta, jäätä ja pakkasta, niin masennun eikä mikään huvita. Lamaannus näkyy käsitöissäkin, teen aina vaan samoja baskerimyssyköitä, kaksinkertaisia patalappuja ja välillä pieniä villasukkia. Helmikuussa mietin, että minun olisi pakko innostua jostakin uudesta jutusta, vaikka vain jostain pienestäkin käsityöstä. Nyt kun aurinko on muutamana päivänä pilkahdellut ja melkein jo lämmittänytkin, niin niitä innostuksia alkaa pompsahdella esiin. Minähän haluan tehdä meidän lautapelijoukkueelle pelipaidat! Ja osallistua mahdollisimman moneen CAL:iin (="virkkaa mukana" yhteisvirkkuuhommeli). Ja kokeilla kirjoneulesukkien neulontaa! 10 puikkoa langalla -blogissa vinkattiin kirjoneule-kalenterisukista. En ole koskaan neulonut kirjoneulesukkia! Kirjoneule ei vaan ole ollut mun juttu. Mutta halusin silti tähän sukkaneulontaan mukaan. Kippasin kassillisen Seiskaveikan jämiä sängylle ja mietin, että mitkä värit riittäisivät sukkiin. Mukana ei ollut yhtäkään täyttä kerää ja ne värit, joita oli enemmän eivät näyttäneet kivoilta yhdessä. Pyörittelin iloisen kirjavaa raitalankakerää kädessäni ja silloin välähti: minähän teen sateenkaariraitasukat! Piti ihan Googlesta tarkistaa, että mites ne värit sateenkaaressa menee :) Sopivan värisiä lankoja löytyi helposti ja pistin sukat samantien alulle. Olin muutaman päivän jäljessä, koska eka vihje oli tullut lauantaina ja itse aloitin vasta maanantaina. Mutta sainpahan neuloa sitten heti muutaman vihjeen kerralla. Parin raidan jälkeen halusin heti kuvata tekeleeni. Varsinkin kun aurinko paistoi ja oli sen vuoksi energiaa lähteä kuvaamaan neulomuksia ulos. Mies bongaili samaan aikaan lintuja, kun minä kuvasin rantahietikolla tätä:

Pipotus

Koska tavoitteenani on saada joka päivä jokin käsityö valmiiksi, niin välillä pitää tehdä pikaisia pipoja ja kiriä aikataulua kiinni :) Samalla koitan kuluttaa epämääräisiä jämänyttyröitä varastosta pois. Nämäkään pipot eivät jää itselle vaan menevät lahjoitukseen jonnekin, vielä en tiedä minne.

Pari nyttyrää paksuhkoa mohairlankaa on pyörinyt nurkissa kauan. Haaleanvaaleanpunainen on ehkä jopa jämälankaa villapuserosta, jonka äitini neuloi minulle noin 30 vuotta sitten! Ainakin se on ihan samanväristä. Sovittelin näitä ensin pipoihin sileämpien lankoja kanssa ja koitin aloittaa huiviakin, johon olisi tullut näiden lisäksi ohuehkoa valkoista lankaa. Ei tuntunut tomivan mikään yhdistelmä, joten neuloin kahdesta mohairlangasta pipon. Tämä on vähän sellainen pidempi malli, kuvittelen, että joku teinityttö jopa voisi käyttää tätä. Molempia mohairlankoja jäi vielä, ehkä pitää tehdä johonkin pipoihin reunukset niistä.

Epätasaista, punakirjavaa ja villaisen tuntuista lankaa oli pienehkö pallo. Ajattelin, että raidoitan sillä pipoa niin pitkälle kuin riittää. Ja sitähän riitti juuri sopivasti päälaen kavennuksiin saakka. Vaaleanpunainen lanka on Seiskaveikkaa varaston kätköistä, sitäkään ei enää paljoa jäänyt tämän pipon jälkeen. 

Pari patalappua

Jämälangoista virkattuja kaksinkertaisia patalappuja on valmistunut tässä kuussa vähemmän kuin viime kuussa, mutta ei tämä pakkomielteeni silti taida hellittää :) Sommittelen väriyhdistelmiä uusia patalappuja varten, vaikka edellisiä olisi kesken ja vain vaivoin saan tehtyä patalaput loppuun saakka valmiiksi ennenkuin aloitan uusia. Ripustuslenkin virkkaaminen on näissä vaikein osuus, kun en millään malttaisi tehdä sitä, vaan haluaisin aloittaa jo uutta patalappua. Kuvan patalapuista päällimmäinen oli parisen viikkoa kesken, koska piti etsiä lisää keltaista lankaa eikä sellaista meinannut varastoistani löytyä. Luulin, että valtavasta jämälankasäkistä löytyy kaikkea, mutta keltaista siellä ei ollut kuin akryylilankana. Keinokuitu sai kelvata loppuihin keltaisiin raitoihin, koska muut langat olivat villaa sisältäviä. Alla olevan patalapun väritys lähti pätkävärjätystä lankanyttyrästä, jossa oli harmaata, punertavaa ja sinertävää. Etsin samansävyisiä lankoja sen kaveriksi ja pätkävärjätty lanka päätyi lopulta niihin raitoihin, missä piti olla punertavaa. Nämä kaksi patalappua ovat vähän pienempiä kuin yleensä eikä langat olisi kovin paljoa isompiin edes riittäneet, mutta seuraavaksi koitan tehdä taas vähän isompia, koska mielestäni isommat patalaput ovat parempia. Ja nämä molemmat lähtivät jo eteenpäin arpajaispalkinnoksi, joten on hyvä syy tehdä taas lisää lappuja :)

Hempee setti

Ostin muistaakseni noin vuosi sitten SPR:n Kontista Turusta kartion vaaleanpunaista, bukleetyyppistä lankaa. Langan koostumuksesta ei ole mitään tietoa eikä ostohetkellä ollut käyttötarkoituksestakaan tietoa. Ensin tein langasta one row lace scarf:in ja sen kaveriksi myssykkäbaskerin, jotka esittelin viime kuussa. Näiden jälkeen lankaa oli edelleen reippaasti jäljellä ja melko pitkien pähkäilyjen jälkeen päädyin tekemään siitä tuubihuivia. Katselin ohjeitakin, mutta en muista enää, että mistä lopullisen innoituksen tähän sain. 120 silmukkaa, ylä- ja alareunassa kerros oikein, muutoin toistui koko ajan *lanka puikolle, 2 oikein yhteen*. Puikkokokoakaan en pistänyt ylös, saattoi olla vitosen pyöröt. Neuloin siis suljettuna neuleena ja tarkoitus oli saada lanka käytettyä tähän kokonaan. Kierteenkin huiviin halusin. Tälläinen siitä sitten tuli:

Ihan kiva ja itse asiassa tämä näyttää kuvassa jopa paremmalta kuin oikeasti :) Tai ehkä se johtuu vain harvinaisen aurinkoisesta kevätpäivästä, joka sai kaiken näyttämään paljon paremmalta.

Ihan kaikkea lankaa en saanut tähän tuubihuiviin upotettua, kun en jaksanut alkaa laskea paljonko päättelyihin menee enkä varsinkaan halunnut purkaa. Loppulangasta halusin tehdä huiville kaveriksi pipon. Bukleemaista lankaa oli tarkoitus käyttää vain käänteeseen, mutta käänteestä olisi tullut jo turhan iso, jos olisin kaiken langan siihen käyttänyt. Niinpä bukleelangalla raidoitin vielä varsinaista pipo-osaakin, tosin tämä jää enimmäkseen tuon käänteen alle piiloon. Pipo-osassa on vaaleanpunaista Seiskaveikkaa, jota sain yhden keränlopun käytettyä kokonaan ja toisesta nyttyrästä vielä vähän jäi. Tuuppasin pipoon vielä valkoista epätasaista lankaa, jolle en oikein mitään käyttötarkoitusta ole keksinyt. Tämä valkoinen Mimosa-niminen lanka on myös vähän epätasaista ja koostumukseltaan akryylin ja puuvillan sekoitusta, Mimosa on tullut varastoihini "jostain", en ole ainakaan ostanut sitä. Mimosaa sain upotettua pipoon yhden kerän lopun ja aloitin toista täysinäistä kerää. Eli tässä pipossa on käytetty loppuun kolme eri kerää tai kartiota :)

Halusin kuvata pipon samassa puskassa kuin huivinkin, valitettavasti tänään ei vaan paistanut aurinko, joten pipo ei näytä niin hyvältä :) Vasta kuvatessa huomasin, että bukleelangassa oleva valkoinen säie ei olekaan valkoinen vaan ihan kellertävä. Hieman nyt häiritsee tuo kellertävä vivahde käänteen resorissa, mutta ainakin se sopii yhteen tuubihuivin kanssa. Tämä setti ei jää itselleni käyttöön, vaan päätyy Vaaka ry:n kautta jonnekin.

Helmikuun langankulutus

Kauhistuneena viime vuoden lankavarastoni kasvamisesta päätin, että helmikuussa en saa ostaa lankaa ja joka päivä pitää valmistua jotakin. Yksi lapanen tai sukka riitti päiväsaldoksi. Ensimmäisessä päätöksessä en onnistunut pysymään. Ostin lankaa 200 grammaa, tosin tästä puolet ihan tarpeeseen, koska jämälankaraitasukkapari oli kesken sopivan värin puuttumisen vuoksi. Juu, ne piti tehdä jämälangoista, mutta kun sopivan väriset jämälangat ovat loppuneet :) Lisäksi keksin lankakaupassa tarpeen yhdelle 50 gramman kerälle, kun muistin, että lapseni tarvitsisi paksua merinovillapipoa kevyemmän pipon. Ostin siis ohuempaa merinovillaa kerällisen, josta tein heti pipon. Ja se kolmas lankakerä oli vaan pakko ostaa, kun halvalla sai ja väri oli kiva.

Harmaa talvipäivä vei vähätkin värit näistä päähineistä, alimpana on harmaa-musta pipo ja päällimmäisenä musta baskeri, mutta niiden välissä oleva baskeri on oikeasti vihertävä eikä noin harmaa. 

Helmikuun aikana valmistui 23 yksittäistä työtä ja 3 paria eli yhteensä 29 neuletta:
beige-kirjava baskerimyssykkä 60 g
musta baskeri Cannes-langasta 100 g
v.pun-harmaa pipo lahjoitukseen 55 g
v.pun-valkoinen pipo lahjoitukseen 65 g
harmaa-musta pipo lahjoitukseen 65 g
harmahtavan vihreä baskeri silkkivillaa 55 g
harmaa-sininen pipo lahjoitukseen 65 g
musta merinovillapipo lapselle 45 g
v.pun baskerimyssykkä lahjoitukseen 65 g
v.pun one row lace scarf lahjoitukseen 80 g
vihreä pipo lahjoitukseen 45 g
vihreät lapaset lahjoitukseen 65 g
vihr-t.sin kuvioneulepipo lahjoitukseen 40 g
vihr-t.sin kuvioneulelapaset lahjoitukseen 55 g
vihr-t.sin broken seed-pipo lahjoitukseen 45 g
vihr-t.sin broken seed-lapaset lahjoitukseen 60 g
3 x virkattu peittotilkku yht. 85 g
7 x virkattu jämälankapatalappu yht. 252 g

Sain kuin sainkin tavoitteeni täyteen ja joka päivä valmistui jotakin. Lankaa näihin kului yhteensä 1302 grammaa, joten vaikka ostinkin lankaa, niin lankavarasto keveni yli kilolla!

Viime kesänä kokosin pitkästä aikaa muutaman peiton virkatuista tilkuista ja samalla järjestelin lankoja uusia tilkkuja varten. Sen jälkeen olen järjestellyt noita jämälankoja uudemmankin kerran, koska villaisemmat jämälangat koitan käyttää patalappuihin ja näihin tilkkuihin ujuttaa sekaan keinokuituisia lankoja. Keskeneräisiä peittotilkkuja on laatikossaan monta odottamassa lisää lankaa, mutta näihin kahteen ja yhteen punaiseen tilkkuun löytyi tarpeeksi lankoja. Ehkä kesään mennessä on taas tarpeeksi yhteensointuvia tilkkuja, jotta saisin jonkun peiton koottua.