28.9.10

So You Think You Can Knit Finland


Tui vinkkasi/linkkasi joitakin viikkoja sitten SYTYCK-haasteesta ja innostuin heti. Koetanssia varten piti valita se omin laji seitsemästätoista eri tyylistä. Disco vaikutti olevan eniten se minun tyylini :)

picture from here: http://sytyckfin.blogspot.com/2010/01/disco_19.html

Discoa luonnehditaan näin: "Bling, bling! Seurasitko aikoinaan silmä tarkkana Usvasalon neuleita? Jos sen lisäksi muistelet harjanneesi mohairkarvoja pörröön… ja jos edelleen olet erilaisten efektilankojen perään, olet takuuvarmasti disconeuloja! Glitterisäihkeet ja paljetit piristävät minkä tahansa neuleen! Vaikka tänään ulkoisesti oletkin neuloja 2000-luvulta, niin sydämesi sopukoissa kaipaat sitä vaaleanpunaista hattarapörröä 80-luvulta..."

KYLLÄ, tämä on niin minua :) Ensimmäinen isompi neuleeni oli laatikkomainen paita hieman kiiltävästä, viininpunaisesta mohairlangasta. Tosin paljon enemmän tykkäsin hattaramaisen pinkistä ja pörröisestä neulepaidasta, jonka äitini oli tehnyt. Edelleen kimalteet ja pörröt vetoavat minuun, vaikkei sitä ehkä tekemistäni neulomuksista aina uskoisi. Neulon harvoin itselleni ja siksi tämä disco-puoleni ei pääse esiin. Asiakkaista kun harvempi haluaa kimaltavia efektilankoja. Mutta jos neulon itselleni jotain, niin kyllä siinä vähintäänkin pörröistä lankaa on ellei blingblingiä saa millään ympättyä mukaan :)

Haasteeksi lävähti ehkä juuri se vierain tyyli - niinkuin on tietysti tarkoituskin:

picture from here: http://sytyckfin.blogspot.com/2010/01/kansantanssi_19.html

"Haasteesi on KANSANTANSSI. Palmikoiden maailman on järjestelmällistä. Tai tarkoituksella epäjärjestelmällistä. Nyt apupuikko käyttöön ja vääntämään palmikoita! Helppoja tai monimutkaisia, peruspalmikkoa vai kelttiläisiä viritelmiä? Sinä päätät! Tai ehkä opettelet palmikon neulomisen ilman apupuikkoa?!"

Ensimmäiset ajatukset kansantanssista liittyivät kaikkeen muuhun kuin neulomiseen :) Olenhan minä pienenä tanhua harrastanut. Ja letitän=palmikoin kuulemma eri päin kuin suurin osa ihmisistä... Reilut kymmenen vuotta sitten letitin shaalin hapsuja työharjoittelupaikassani ja vieressä ollut kudonnan harrastaja totesi: "Olen nähnyt vain yhden toisen ihmisen letittävän noin päin ja sekin oli Afrikassa". Kuulemma suurin osa ihmisistä letittäessään siirtelee osioita reunoilta keskelle päin, kun minä taas siirtelen niitä letitettäviä keskeltä reunoille. Selvisi sillä hetkellä sekin, miksi ns. ranskalaisen letin tekeminen hiuksiin on ollut aina niin vaikeaa minulle :)

Mutta entäs sitten palmikoiden neulominen? Muistaakseni olen viimeisen kymmenen vuoden aikana kerran yrittänyt neuloa hyvin yksinkertaista palmikkoa lasten villasukkiin. Kyllä niistä sukat tuli jonkinmoisella palmikkokuviolla, mutta sen jälkeen olenkin välttänyt palmikkoneuleita. Tätä edeltävä yritys palmikoiden kanssa on parinkymmenen vuoden takaa ja se onnistui hyvin. Neuloin isoilla puikoilla paksusta langasta itselleni paidan. Työ eteni sentin verran joka kerroksella. Tämä villapaita on edelleen tallella, mutta käytössä se ei ole ollut vuosiin. Pitääkin kaivaa se kaapista ja ottaa kuvia todistusmateriaaliksi, että joskus olen sentään palmikoita osannut neuloa.

Kansantanssi-haastetta pitää nyt kypsytellä huolella. Mielessä pyörii sekä luonnonvalkoiset palmikkosukat tai -säärystimet että suomalaiset kansallispuvut ja niiden flammuvärjätyt hameet. Flammuvärjäys tunnetaan paremmin ikatvärjäyksen nimellä. En ole malli- tai koetilkkujen harrastaja eikä esim. erilaisista palmikkoneulepaloista koottu neulomus houkuttele yhtään. Haluan tehdä jonkin "ihan oikean" neuleen, mutta se tuskin on palmikkovillapaita :)

1 kommentti:

Susu kirjoitti...

Voi vitsit että multa on tällainen jäänyt kokonaan huomaamatta! Minähän en innostu mistään nettineulomisjutuista enhän... Pitää tyytyä seuraaman sun edistymistäsi:-)