Valmistuneita

Ahkeroin töitä lähes jouluaattoon saakka, sen jälkeen olen ahkeroinut keskeneräisiä käsitöitä valmiiksi. Kustaa Vilkunan Vuotuisessa ajantiedossakin on jokin sanonta, että keskeneräiset pitää tehdä valmiiksi ennen vuoden loppumista. Toista tuosta opuksesta löytyvää sanontaa en noudattanut. Sieltä meinaan löytyy ohje, että Tapaninpäivänä sai vain Hailuodossa ottaa "kudelman" esiin. Muualla maassa ilmeisesti saisi ottaa kudelman käsiinsä vasta pyhien jälkeen :)

Jo ennen aattoa valmistui ystäväni tilaama Revontuli

Ystäväni näki ensimmäisen tekemäni Revontuli-huivin ja halusi itselleen samanlaisen. Toiveen hän esitti elo-syyskuun vaihteessa ja nyt sitten vihdoinkin sain hänen huivin valmiiksi. Sopivaa lankaa löytyi varastosta ja tässä on ihan ystäväni värit :) Vironvillaa noin 175 grammaa, bambupyöröt nro 5,5 ja ihan ohjeen mukaan tehty. Tykkään! Koskahan saisin itselleni tehtyä Revontuli-huivin? Lankaa sitä varten on ostettu jo moneen kertaa :)

Jo kesällä aloitettu Feather and Fan

Tarkoituksena oli käyttää kaikki "epämääräiset" nyttyrät kasvivärjättyjä lankoja. Mutta en kyennyt yhdistämään kaikkia värejä, joten lopulta valitsin tähän hyvinkin tarkkaan nuo langat ja välillä purin muutaman raidan pois, kun ei miellyttänyt silmää. Lankaa meni 170 grammaa, 5,5 mm bambupuikot ja ohje esim. täällä. Kuvassa huivi on pesemättä ja pingottamatta.


Muita valmistuneita en ole ehtinyt kuvaamaan. Meeri-kämmekkäiden kaveriksi tein samasta langasta Hyrrä-baskerin. Lankaa riitti vielä kahteen virkattuun kukkaan, jotka voi sitten laittaa baskeriin koristeeksi. Koitan muistaa kuvata tämän setin. Samaisesta vironvillasta olin tehnyt ensimmäisen Revontuli-huivin ja nyt sitten tuli se lanka käytettyä loppuun. Eräällä bussimatkalla aloittamani vauvan sukat sain valmiiksi Tapaninpäivän kyläilyreissulla ja samantien aloitin aikuisten sukat hyvinmarinoidusta Regia-langasta. Marraskuussa aloitetut S-kokoiset hahtuvahousut valmistui myöskin ja menevät tietty puotiini myyntiin.

Yllämainittujen Regia-sukkien lisäksi kesken on ainakin punaiset karvalapaset. Toisesta lapasesta on tehty ranteen resori eli aikas paljon puuttuu. Sagittaria-huivin tekeleen unohdin valitettavasti Turun kotiini enkä sitä nyt ehdi tehdä valmiiksi ennen vuoden vaihtumista. Hyvää neulomisaikaa minulla taitaa olla ihan vuoden viimeisille minuuteille saakka. Lupauduin vapaaehtoiseksi työläiseksi SwingTeamin Late Night Jump-tanssileirille. Tyrkytin itseäni lipunmyyjäksi New Year's Shakedown-iltaan, mutta tarjottiinkin mahdollisuutta päivystää leirin pääpaikassa. Ja koska tästä voi saada jopa varsin kivan "palkkion", niin lupauduin sinne ja siellä varmaan viiteen tuntiin mahtuu jokin rauhaisa hetki neulonnallekin. Samalla saan välteltyä perinteista uudenvuoden juhlintaa, joka ei kiinnosta yhtään.

Ai juu, neulomisen lisäksi olen saanut myös ommeltua. Olin tänään ja eilen äitini kanssa hänen ompelimossa. Oikeasti olisi pitänyt paikata työhaalareita, jotka pitäisi olla paikattuna heti loppiaisen jälkeen. Mutta teinkin isälleni kauluspaidan, jonka aloitin varmaan jo toukokuussa. Sovituksen jälkeen paita oli unohtunut keskeneräisenä kotiin ja nyt löytyi joulusiivouksen yhteydessä. Ei vielä ihan suju tuo miesten kauluspaidan teko, mutta sitkeästi yritän. Leikkasin seuraavan paidan armaalle miehelleni. Sama kaava kuin Tähtipaidassa, mutta tähän seuraavaan tulee etukappaleisiin valkoiset kaitaleet pystysuoraan. Hioista jätän mansetit pois ja teen ihan tavalliset suorat hihat. Meni vähän hermo mansettien kanssa tuossa isäni paidassa :) Plus että mies kuitenkin käyttää tuota paitaa aina auki, silleen takkimaisesti ja silloin mielestäni hiat saa olla ihan tavikset.

Lankoja myynnissä!

Laitoin huutikseen vähän lankoja myyntiin. Olkaa kilttejä ja auttakaa lankavaraston pienentämisessä :) Jonkin verran lankoja vien Konttiin tai Fidalle ja Turun käsityötapaamisessa on ensi kerralla eli 10.1.2009 lankavaihto. Tosin lankojen vaihtaminen toisiin ei pienennä varastoa yleensä :) Mutta jos saisi tilalle jotain kivaa lankaa, jonka haluaa käyttää heti...

Huutikseen päätyi esimerkiksi tämä Echo-puuvillalanka, joka ei puhuttele minua ollenkaan.

Lankaostoksia

Kuvassa on langat, jotka ostin viimeisimmältä Sortavalan reissulta. Sortavalassa on ehkä noin vuoden verran ollut lankakauppa, jossa kerät on ihan hyllyssä hipelöitävissä eikä lukkojen takana vitriinissä. Tämä puoti on vain vähän hankala löytää ja se on ollut kiinni aina, kun olen ovella käynyt. Nyt kuitenkin onnisti ja pääsin katsastamaan puodin tarjonnan. Lankaa on yhden hyllykön verran. Kaikki eivät ole halpoja, mutta hauskoja lankoja sieltä kyllä löytyy. Samassa kaupassa olisi vetoketjuja, helmiä, ristipistotarvikkeita ja varmaan jotain muutakin vielä.
Kaksi ruskehtavaa kerää on kamelinkarvalankaa. Tai niin ainakin seloste väittää. Olen joskus ostanut pätkävärjättyä lankaa, joka venäjänkielisen tekstin mukaan oli tavisvillaa ja kashmirvillaa. Englanninkielisessä selosteessa olikin tavisvillaa ja keinokuitua :) Kamelinkarvalankaa on kerässä 100 g eli 200 metriä. En tiedä, mitä tästä tekis. Muita värejä ei ollut ja ehkä en halua tätä mihinkään muuhun lankaan yhdistää. Ehkäpä jokin huivi. Kerä maksoi 100 ruplaa eli vähän vajaa kolme euroa.
Puna-valkoinen pampulalanka on nimeltään Ralf ja se on Itävallasta. Tässäkin langassa on mukamas puolet villaa, vähän epäilen. Tätä lankaa oli yksi ainoa kerä ja pakkohan minun olisi yksinäinen lankakerä pelastaa. Hintaa 50 gramman kerällä 50 ruplaa eli noin 1,5 euroa.

Nämä ostokset onneksi kirjaantuivat marraskuun puolelle. Nyt joulukuussa olen ostanut 150 g punakirjavaa Nallea ystävän sukkia varten ja 50 grammaa jotain lankaa, kun piti sekin yksinäinen kerä pelastaa PiikkoPirran ale-laarista :)

Töissä eli siis ompeluksissa on kaamea kiire. Huristelen verhoja ja valtava kasa työhaalareita odottaa paikkaamista. Jos ensi viikon pitäisi lomaa ja sitten välipäivinä taas huhkisi töissä. Mies kaipaa uutta keikkapaitaa ja ainakin kahteen paitaan olisi kankaat valmiinakin.

Neulomukset on olleet vähissä. Eilen kyllä aloitin pieniä villasukkia, kun tarvitsin noin puolen tunnin bussimatkalle jonkin käsityön. Ja neuloinhan minä sitä sukkaa taas baarissa. Tosin vasta keikan jälkeen, kun soittajapojat roudasivat soittimiaan ja höpisivät, niin minä istuin vieressä neulomassa :)

My new blog

Toteutin suunnitelmani ja rykäisin uuden blogin pystyyn. Täällä Kässäpäiviksessä on jatkossakin kaikki käsityö-jutut. Muut höpinät siirtyvät Mamildaan. Tervetuloa tutustumaan ja lukemaan, jos myös muu kuin käsityöelämäni kiinnostaa. Heti alkuun läjäytin sinne muutaman Venäjä-henkisen kuvan, joista yksi sopii tähänkin blogiin:

Marraskuun langan kulutus

Marraskuu oli Lapaskuu ja sen merkeissä sainkin kolmet lapaset ja yhdet kämmekkäät neulottua. Tuossa alla olevassa listassa on neljännetkin lapaset, mutta ne aloitin jo lokakuun puolella ja siksi eivät olleet Lapaskuun tilastoinnissani mukana. Lapasten lisäksi kuukautta hallitsi tilattujen heijastinkukkien ja kaulakorujen virkkaaminen. Lisäksi neuloin jämälangoista villasukkia ja välipalatyönä yhden kaulahuivin. Ja onhan tuolla yhdet tilatut hahtuvahousutkin, jotka kiireesti neuloin ja niitä ei sitten lunastettukaan...

Lankaa kului marraskuun aikana näihin töihin:

v.pun Meeri-sukat 35 g

joustinneulesukat marinoidusta Nallesta 60 g

Meeri-sukat karvareunalla 55 g

joustinneulesukat jämälangoista 30 g

karvalapaset 100 g

karvalapaset 100 g

Meeri-kämmekkäät 30 g

anarkialapaset 40 g

vauvan hahtuvalapaset 15 g

8 x virkattu koru yht. 25 g

11 x heijastinkukka 50 g

10 x heijastinkukka 45 g

Poutapilvi-hahtuvahousut 100 g

kaulahuivi helmineuletta 200 g

Kulutusta tuli siis 885 grammaa. Jottei lankavarasto vain pienenisi, niin ostin heti marraskuun ekana päivänä Tallinnasta villalankoja varmaan pari kiloa ja ihan kuun viimeisinä päivinä vielä shoppasin Sortavalasta kamelinkarvalankaa 200 g ja jotain hassua efektilankaa 50 grammaa. Tällä menolla lankavarastoni pysyy kyllä reilusti plussan puolella :)

Lykätään tähän nyt kuva vielä sukista, jotka neuloin lapsukaiselle hyvin marinoituneesta Nalle-langasta. Ihan perussukat, joiden kärkiin kirjailin nimen, jotta pysyisivät tallessa päiväkodissakin. Kuva on otettu keskiyöllä sukkien valmistuttua. Nehän piti saada heti maanantai-aamuna päiväkotiin käyttöön:

Lapastelua

Tein itselleni tavoitteen, että Lapaskuun aikana pitää valmistua vähintään yhdet kädenlämmittimet viikossa. Alkukuusta tahti oli hidas, mutta nyt otin loppukirin. Olen siis tavoitteessani ja voipi olla ettei enemmän kädenlämmittimiä tämän kuun aikana synny. Kaivelen matkakuumetta esiin, sillä Äiti Venäjä kutsuu jälleen ensi viikonloppuna. Reissuneuleeksi en varmaan lapasia ota, mutta voipi olla, että ostan paikan päältä lapaset itselleni. Taas. Ihan kuin lapasia ei olisi tarpeeksi ja ihan kuin niitä ei voisi itsekin tehdä lisää. Mutta kokovillaiset kirjoneuleiset lapaset kolmella eurolla ja lapasia kaupittelemassa herttainen mummo - eihän sellaista voi vastustaa?!

Tässä nämä viikonlopun aikana valmistuneet lapaset.

Ensin tein lapsukaiselleni anarkialapaset :) Tarkoitus oli tehdä ihan tavanomaiset hahtuvalapaset, jotka sopisi kahdenkin talvihaalarin väreihin. Lapasissa on yksi säie harmaata hahtuvaa ja sen kaverina koko ajan ohut musta villalanka, joka saattaa olla tosivanhaa Floricaa. Silmukkamäärän unohdin jo nyt... Täytyy tarkistaa ja pistää muistiin tulevaisuutta varten. Resoria on 15 kerrosta, ennen peukkua 12 kerrosta ja ennen kärkikavennusta 16 kerrosta. Puikkoina kolmosen bambut, joilla neulon lähes aina kaiken :) Päiväkotia varten pitäisi jokainen vaatekappale nimikoida. Yksiin villasukkiin kirjailin etunimen kärkiin, lapasiin en halunnut koko nimeä kirjailla. Ensin piti kirjailla ihan vain A-kirjaimet. Sitten mieleen hiipi Stitch'n Bitch: Koukussa -kirjassa oleva anarkiapipo. Ja niinpä lapsukaisella on nyt anarkialapaset :) Tässä on ihan järkisyitäkin takana. Nyt lapasia voi käyttää myös lapsi, jonka nimi ei ala A:lla. Jos siis nämä joskus eteenpäin lahjoitan, niin ei tarvi etsiä lasta, jonka nimi alkaa A-kirjaimella. Nih ;)

Harmaata hahtuvalankaa jäi vähän ja ajattelin tehdä siitä vauvalapaset ihan vain Vaaka ry:n keräyksiä varten. Yhdistin harmaaseen punaisenviolettia hahtuvalankaa, väriyhdistelmän piti sopia villasukkiin, joita neuloin jämälangoista. No, ei nämä lapaset sovi niihin villasukkiin. Pitää siis neuloa villasukkiin sopivat lapaset ja lapasiin sopivat villasukat. Ja ehkä myös setteihin sopivat myssyt ja tossut. Sitten onkin taas kierre valmis :)

Ei vaan suju...

Lapaskuun toiset tekeleet on valmiina ja nämä päivitin jo Tumpputupaan. Olympianeuleena tekemästäni Revontuli-huivista jäi vähän lankaa ja tekaisin siitä kämmekkäät pitsineuleella, jota yleensä käytän vain sukissa. Elli nimesi mallin Meeriksi jo viime keväänä. Eli nämä ovat sitten Meeri-kämmekkäät. Lankaa meni 30 grammaa, puikkoina 3 mm bambut ja silmukoita puikolla muistaakseni 12.
Pitäisi ahkeroida joululahjaneulomuksia ja töitäkin, mutta ei vaan suju. Yleensä neulomukset parantaa oloa, mutta tämän syksyn aiheuttamaa alakuloa ei sekään ole parantanut. Nyt tuli lunta, mutta kun en tykkää talvestakaan, niin samat ankeat fiilikset jatkuvat. Jos nyt alkais säästää, niin olisko eläkeläisenä varaa viettää puolet vuodesta jossain lämpimässä?! Nyt täytyy tyytyä siihen, että pysyttelee sisällä neulomassa tunnelmavalaistuksessa. Ja sitten kuuntelen jatkuvasti tätä nettiradiota. Ihanan leppoisaa musiikkia, joka liittyy teiniaikoihini. Ei, en sentäs niin vanha ole, että olisin ollut teini 50-60-luvuilla :) Mutta tuolla soi kaikki ne biisit, joita kuuntelin ihan 90-luvun alussa. Kummallinen musiikkimakuni johtui silloisesta poikaystävästä (tai miksi kutsutaan poikaa, jonka kanssa kävin kai kerran treffeillä), joka oli hurahtanut tuohon musiikkiin.
Kovasti tekisi mieli höpötellä kaikkea käsitöihin kuulumatonta ja siksi pohdin taas tänäänkin, että perustan toisen blogin yleiselle höpötykselle. Kun tämän käsityöblogin avulla pysyy käsityöt jotenkin paremmin hallinnassa, niin ehkä yleisen höpinän blogi pitäisi muun elämän paremmin järjestyksessä. Vihjaan kyllä täällä, jos toisen blogin perustan. Tämän blogin voisin pitää sitten entistä tiiviimmin käsitöihin keskittyvänä ja sitten tämän kehtaisi ehkä linkittää firmankin sivuille :)
Mutta nyt takaisin neuleterapian pariin. Vieressä on keskeneräisenä hahtuvalapaset, Revontuli-huivi ja koetilkku illuusioneuleesta. Hahtuvalapaset menevät lahjoitukseen, Revontuli-huivin on tilannut ystäväni ja jos illuusioneuleesta innostun, niin Armas Mies saa joskus tai jouluna illuusioneuleisen kaulahuivin. Niin ja tuolla aikaisemmin mainittu poikaystävän tapainen on nykyään tuo Armas Mies :D

Mainostusta

Päivitin huutista ja siellä on nyt vähän lankaakin myynnissä ja pari virkkauslehteä. Koitan tyhjentää nurkkia ennen joulua ja nuo langat ovat notkuneet liian kauan turhan panttina kaapissa.
Firmani sivuille tulee toivottavasti vielä viikonlopun aikana uusia tuotteita mm. jouluisia kietaisumekkoja ja sukkalankaa 150 gramman kerissä.
Että ostakaa, ostakaa :)

Kitarahihna

Viime keväänä, varmaan ystävänpäivän aikaan, sain mielestäni hyvän idean virkata kitarahihna. Alkuperäinen innoitus tuli Stitch'n Bitch: Koukussa -kirjasta, mutta sen tarjoama raidallinen perushihna ei kelvannut vaan kehittelin suuria suunnitelmia. Tein mallitilkkua sekalaisista puuvillalangoista ja koitin kirjovirkkauksella saada nättejä kirjaimia. Ei toiminut... Sitten pohdin, että koukkuamalla tulisi tukevampi hihna ja yritin koukutakin niitä kirjaimia. Ei toiminut... Keksin, että koukkuan ihan yksivärisen hihnan ja sitten kirjailen siihen nimen. Tuumasta toimeen ja tein mallitilkkua varastosta löytyneestä puuvillalangasta. Jotenkin mystisesti pikkuinen mallitilkku päätyi lapsukaiseni housujen taskuun ja niiden mukana pesukoneeseen. Hyvä niin, sillä tuli testattua, että puuvillalanka kului poikki pesussa.
Kesällä etsin sopivaa lankaa ja kävin PiikkoPirrassa kyselemässä mahdollisimman keinokuituista ja kestävää lankaa. Langaksi valikoitui Katia Madison mustana. Koukkusin noin 8 cm leveää nauhaa vaihtelevalla innolla ja syyskuussa itse hihna oli valmis. Pähkäilin päihin säätövaraa eli molemmissa päissä on kolme "napinläpeä" parin sentin välein. Hihna vaikutti napakalta ja sitä jopa pari kitaristia kiskoi käsissään ja totesivat sen olevan tarpeeksi tukeva.
Seuraavaksi etsin sopivaa lankaa kirjainten kirjailua varten. Kotoa löytyvä hopealanka oli jotenkin liian... hopeinen. Taas Piikkopirtaan pähkäilemään lankoja ja ostin jotakin hopea-mustaa Katia-lankaa. Kimalteisen lankaan yhdistin vielä heijastinlankaa yksinkertaisena ja aloin ristipistellä kirjaimia. En todellakaan ole mikään ristipistelijä tai muuten kirjonnasta innostunut, mutta kirjainten pistely oli kyllä kivaa.
Tavoitekin oli, koska hihnan pitäisi olla valmis. Mutta ei valmistunut ihan siihen mennessä, joten se joutui keskeneräisenä käyttöön. Hieman ennen keikan alkua pujottelin langanpäitä piiloon ja uhkailin, että kukaan ei ala soittaa ennen kuin saan langanpäät pääteltyä. Heti ekalla käyttökerralla tuli selväksi, että hihna ei ole tarpeeksi napakka ja reunat kääntyilivät ikävästi. Kitarahihna oli kuitenkin kaksi iltaa käytössä ennen kuin pääsin jatkamaan kirjailua ja parantelemaan hihnaa muutenkin. Kirjailin hihnan ensin valmiiksi ja sitten etsin siihen tukevaa, leveää nauhaa taustaksi. Kaikki löytämäni nauhat olivat joko liian kapeita tai sitten liian ohuita. Pohdin, voisiko leveää verhojen rypytysnauhaa hyödyntää, mutta ne kaikki tietty olivat valkosia ja halusin mustaa nauhaa. Ratkaisu löytyi Turusta Va-Rit -liikkeestä. Siellä oli rullan loppu noin 7 cm leveää tukevaa nauhaa ja ostin kaiken mitä oli jäljellä. Samalla tuli tehtyä muuten muitakin hyviä löytöjä :)
Ompelin nauhan koukutun hihnan taakse ja olin hetken aikaa tyytyväinen. Ajattelin, että hihnan kolmion mallisiin kärkiin koukkuan vielä toisen puolen, kun en mitenkään järkevästi nauhaa saanut noihin kärkiin tueksi. Tässä välissä hihna pääsi taas käyttöön ja näytti toimivan hyvin ja pysyi suorassa. Mutta heijastinlanka ei kyllä erottunut ollenkaan kirjailluissa kirjaimissa. Sitten hihnan käyttäjä sanoi, että kärkien "napinlävet" ovat jo kuluneet ja kun tarkastelin niitä, niin niistähän oli jo joku lanka katki. Taas hihna käsittelyyn... Parsin lävet ja lisäsin kärkiin nahan palaset, joihin leikkasin reiät noiden "napinläpien kohdalle". Liimasin ensin nahan läpien kohdilta ja sitten ompelin reunoista kiinni. EHKÄ nyt hihna kestää käyttöä ja on käytössä ollutkin.
Tämä oli kyllä projekti, joka venyi ja vanui ja kasvoi koko ajan. Se alkuperäinen idea oli ihan simppeli, mutta mitä siitä tulikaan. Mutta onpahan ainakin uniikki kitarahihna :) Ja se heijastinlankakin erottuu sopivassa valossa. Olen nähnyt jo yhden kuvan, jossa heijastin hohtaa. Sain pihistettyä hihnan hetkeksi, jotta sain otettua siitä kuvia. Tällänen se sitten lopulta on:

Niin ja tässä vaiheessa tarinaa voin paljastaa, että tämän kitarahihnan sai siis Armas Mieheni :)

Pitäisi lapastella,

mutta neulon sukkaa:

ja askartelin peikkoperuukin:

Lapsukainen ilmoitti, että tarvisi uudet villasukat, joten pakkohan sellaiset on tehdä. Lankana hyvin marinoitu Novitan sini-valkoinen Nalle, puikkoina nro 3 bambut ja silmukoita 48.
Päiväkodin peikkojuhliin lapsukainen toivoi peikkopukua ja sitten vielä peikkoperuukkia. Puku oli helppo homma, mutta peruukki vähän vaativampi. Mutta nyt voin kiillotella hyvä äiti-kruunuani :)

Marraskuu on siis ja olen Tumpputuvassa.

Yhdet tilatut lapaset olen sentään aloittanut ja lapsukainen kaipaa myös uusia hahtuvalapasia. Eli enköhän minäkin vielä ehdi lapastelemaan tämän kuun aikana.

Sekavan viestin loppuun haluan sanoa, että eilisessä neuletapaamisessa oli oikein mukavaa. Juuli toi Ameriikaan ihanuuksia näytille ja niitä sitten hipelsi neljä naista ja mukana ollut lapsukaiseni totesi: "Ompas paljon lankaa". Ööh, olenko onnistunut piilottamaan omat lankavarastot lapsukaisen silmiltä :D

Lokakuun langan kulutus

Laiskotti näköjään lokakuussa, koska lankaa ei kovin paljon kulunut, Sain kyllä tehtyä kauan kesken olleet hahtuvahousut, mikä on ehdottoman positiivista. Ostinkin taas lankaa... en voinut vastustaa kirpparin lankalaaria, jossa oli mm. Nallea ikivanhoilla vyötteillä. Ostettuja lankoja taitaa olla sen verran, ettei lankavarasto ole keventynyt yhtään lokakuun aikana. Marraskuunkin aloitin langan ostamisella, koska käväisin Tallinnassa heti kuun alussa.

Mutta tässä siis lokakuun grammoja:
Kaarna-hahtuvahousut L-koko 125 g
7 x virkattu koru yht. 20 g
virkattu kravatti, heijastin, 2 x koru yht. 20 g
korvapipo musta-valk. 100 g
korvapipo oranssi 50 g
Revontuli-pitsisukat 65 g
huivi tikapuulangasta 35 g
karvalapaset 100 g ?

Karvalapasten paino pitää tarkistaa, mutta nyt tuossa näyttäisi olevan kulutusta 515 grammaa.
Tilauksesta tein kullankimaltavan "kravatin" joka ommeltiin kiinni kultakimalteiseen toppiin. Tähän meni Tallinnan Karnaluksista ostettua Rotex-lankaa joitakin grammoja. Ensin neuloin varsinaisen krakan, sitten parantelin sen reunoja virkkaamalla ja virkkasin tuon holkin, jonka läpi krakaosa pujotettiin.

Jesjesjeeeees!!!

Ei, hihkumisen syynä ei ole mikään ihanainen käsityö vaan kengät :) Olen varmaan koko tämän vuoden haaveillut T-remmikengistä. Budjetti ei anna myöden ostaa niitä uutena, kirpparillakin on ollut vain vääränkokoisia tarjolla. Eilen olin pitkästä aikaa Nokialla Nova-hyllykirpparilla. Löysin jo yhdet punertavat T-remmikengät ja puhisin äidilleni, että AINA ne on kirpparilla väärää kokoa. Mutta pari pöytää eteenpäin ja siellä ne odottivat: oikean kokoiset mustat T-remmikengät! Tuli varmaan muille kirpparin asiakkaille selviksi kuinka onnellinen olin löydöstäni :) Kirpparikäynti oli muutenkin onnistunut, ainakin kenkien osalta. Ostin kolmet kotimaiset kengät ja maksoin näistä kaikista yhteensä 13 euroa. Ja tässä ovat eiliset kenkäostokseni:
Janita-merkkiset remmikengät, Tuomi-kengän ihanuudet ja Rintamaan Duckies-kengät. Nuo eläinkuosiset Duckies-kengät näyttävät aikas miehekkäiltä kahden muun kenkäparin rinnalla. Mutta näistäkin kengistä olen haaveillut kauan ja nyt sattui löytymään vielä ihanalla kuosilla. Ja sinne kirpparille muuten jäi punaiset Duckies-kengät :)
Koska koitan pitää mielessä, että tämä on ensisijaisesti käsityöblogi, niin änkesin kuvaan juuri valmistuneet Revontuli-sukat. Pitsimalli on sama, mitä aina käytän. Elli nimesi mallin Meeri-sukiksi, koska olen mallin oppinut Meeri-nimiseltä mummultani. Tämä pari on nyt Revontuli-nimellä, koska revontulet tuli tuosta värityksestä mieleen.

Ihana valo :)

Meinasin kirjoittaa otsikoksi "Vielä on kesää jäljellä" mutta se on niin ärsyttävä biisi, ettei sitä voi käyttää otsikossa. Ihana valo on paljon siedettävämpi biisi. Tosin se taitaa kertoa keväästä. Ihan sama, tänään oli ihana valo :) Tajusin kerrankin ottaa kameran mukaan, kun lähdin lapsukaisen kanssa ulkoilemaan. Oli niin ihana auringonpaiste ja lämmintäkin, että jopa minä ulkoilua vieroksuva viihdyin pihalla. "Meidän" rannassa näytti tältä:

Sitten kävimme katsomassa kotimme lähellä olevaa mäennyppylää , jossa ennen on ollut taloja:

Olemme asuneet nykyisessä kodissa kohta kolme vuotta ja nyt vasta kävimme katsomassa tuon mäennyppylän. Tosin luin siellä olevista raunioista vasta joitakin kuukausia sitten. Nyt tästä tuli lapsukaisen ulkoiluhetkien suosikki kohde.

Koitin kuvailla yksityiskohtia ja osa otoksista on ihan kivoja:

Aijuu, tämä on käsityöblogi... Kyllä minä jotain neuloinkin:

Kirjavasta langasta tulee mieleen ruska, mutta mustaan yhdistettynä siitä tulee mieleen revontulet. Tätä sain neulottua pari kerrosta ulkona keinujen ja hiekkalaatikon lähistöllä. Ulkoneulomiskausi ei onneksi ole vielä ohi :) Kuvan tosin otin vasta sisätiloissa.

Minttumaari

Minttumaari-huivi valmistui juuri ennen neuleolympialaisia. Tarvitsin bambuiset pyöröpuikot nro 5,5 olympianeuleeseen, joten tämä oli pakko pakertaa valmiiksi :) Jos ei Fifiä lasketa, niin tämä on ensimmäinen tekemäni kolmion mallinen pitsihuivi. Ja ainakin eka vironvillasta tekemäni pitsihuivi. Lankana on mummuni Virosta (muistaakseni Pärnusta) ostama villalanka, joka ei kerällä näyttänyt ollenkaan kivalta, mutta valmiina neuleena on paljon kauniimpi. Lankaa meni vain 100 grammaa. Lankaa on jäljellä vielä ja ensin meinasin tehdä toisen samanlaisen huivin, mutta pohdin vielä asiaa. Mallineule on nätti, mutta en ole ihan varma, että pidänkö huivin siipimäisestä mallista. Nooh, omaan käyttöön tämä ei jää, koska ei ole yhtään minun värini.

Syyskuun langankulutus

Sama vanha virsi: päivät ja viikot menee niin äkkiä, etten ehdi blogiin mitään naputtamaan. Syyskuun olin tuuraamassa entistä pomoani kaupan tätinä ja tuntui, ettei iltaisin ehtinyt mitään. Nyt pääsen taas keskittymään omiin töihin, joten ehkäpä bloggaamiseenkin löytyy aikaa. Syyskuussa sentään sain jotain tehtyä. Joskus kun oli tylsää töissä, niin neuloin sielläkin hetken... Älkää kertoko kenellekään :)

Syyskuun aikana valmistui:
lasten sukat 55 g
vauvasukat 25 g
vauvasukat jämälangoista 20 g
vauvalle "töppössukat" ja tumput 50 g
ylläoleviin sopiva myssy 40 g
toiset "töppössukat" 25 g
lapsen sukat pätkävärjätystä 40 g
kitarahihna 90 g

Yhteensä: 345 grammaa

Eli pieniä töitä ja kaikki muut paitsi kitarahihnan aloitin syyskuun aikana. Kitarahihna oli jo koekäytössä, vaikkei ihan valmis ollutkaan. Ja tuli todettua, että koukuttu hihna tarvitsee jotain tuekseen ja onneksi löysin tarpeeksi leveää tukevaa nauhaa, jonka ompelen hihnan taakse. Kuva tulee sitten aikanaan tästä hihnasta. Se oli työn alla kesästä saakka ja Turun käsityötapaamisten kävijät kyselivät sen edistymisestä aina :)

Lankaa ostin 50 grammaa, kun tarvitsin kitarahihnan kirjontaan kimaltavaa lankaa. Olisihan minulla ollut kimaltavaa hopealankaa, mutta se oli vähän liiankin kimaltava. Löysin PiikkoPirrasta sitten sopivaa musta-hopeaa lankaa. Ja minähän en IKINÄ tee mitään ristipistoja, mutta nyt sitten tein niitä tuohon kitarahihnaan. Mitäpä sitä ei rakkaan miehen vuoksi tekisi :)

Syyskuussa lankavarasto keveni siis vain 295 grammalla.

Kun ei syyskuun aikana valmistuneista neulomuksista ole kuvia, niin lykkään tähän väliin jo aikaisemmin nähdyn kuvan. Nämä huivit matkasivat syyskuun viimeisenä viikonloppuna Venäjän Karjalaan. Kuvassa oikealla olevat isommat huivit pääsevät lämmittämään Haapalammen koululaisten kauloja ja vasemmalle olevat pienemmät huivit lämmittävät Värtsilän päiväkotilapsia. Samaisella reissulla kävin toteamassa, että Sortavalan ainoa lankakauppa on todellakin lopettanut toimintansa. En siis saanut lankaa reissulta. Tai olisihan "Öljymäellä" ollut villasekoitelankaa myynnissä, mutta sitä olen ihan tarpeeksi ostanut Viipurista jo aikaisemmin.

Tuunattu käsilaukku käytössä

Kesän alussa tuunaamani käsilaukku pääsi vihdoinkin ulkoilemaan:

Haaveilen aina välillä, että olisi kiva kirjoittaa päivän asuista blogiin. Mutta haluan kumminkin pitää tämän käsityöblogina, joten asut pääsevät kuviin vain jos niissä on jotain itsetehtyä :) Kuva on napattu Gracelandissa, missä leikin valokuvaajaa lauantaisen keikan aikana. Valo-olosuhteet olivat vähän vaativat, joten tätäkin kuvaa piti vaalentaa aikas reilusti. Salamaa kun en viitsinyt räpsytellä omia jalkojani kuvatessani :D

Elokuun langankulutus

On ollut niin kiirus, etten ole ehtinyt edes langan kulutusta kirjaamaan ylös. Tosin elokuussa tuli lankaa hankittua niin paljon, että kaikkien uusien lankojen kilomäärää en ole vielä uskaltanut laskea :)

Tehty siis tälläisiä:
Minttumaari-huivi 100 g
Crazy-sukat 50 g
vauvasukat jämälangoista 25 g
virkattu Vaaka-tilkku 2 x 25 g
Revontuli-huivi 200 g
vauvasukat jämälangoista 20 g

Kulutusta siis yhteensä 445 grammaa.

Myin lankoja 1875 grammaa.

Ostin Tallinnan lankojen lisäksi 1120 grammaa lankaa. Tallinnasta ostettuja en ole vielä uskaltanut laskea siis :)

Crazy-sukat näyttivät tekovaiheessa tälläisiltä:

Huomaa langan väreihin sopivat puikot :)

Nämä ovat Crazy-sukat, koska raitalangan nimi oli Crazy. Lisänä on vähän tummansinistä Sisua.

Lankoja jäi noiden sukkien jälkeen vielä vähän, joten ihan viimeiset jämät käytin näihin vauvasukkiin:

Olympialaiset onnellisesti ohi!

Meinasi käydä köpelösti, kun en noita urheilijoiden olympialaisia ole oikein seurannut. En siis tiennyt, koska olympiatuli sammuu. Siihen mennessä kun piti olla neuleolympialaisten työ valmis. Tänä aamuna (aamuni oli tänään noin puolen päivän aikaan) kuitenkin oli hyvä hetki neuloa Revontuli-huiviin siitä vielä puuttuvat kuusi kerrosta. Heti kun sain päättelyt tehtyä pesin huivin ja asettelin sen ulos kuivumaan. Sitten avasin koneen ja uutisotsikoista pompsahti eteen teksti "Olympialaisten päätösjuhlallisuudet alkamassa". Mutta pääsin maaliin ja olen erittäin tyytyväinen tulokseen.

Liukuvärjättyä vironvillaa, 5,5 mm bambupyöröt ja päättelyssä 6 mm puikko. Huivin painon saan selville, kunhan se on kuivunut kunnolla.

Olen ihan rakastunut huiviin :) Mutta en sitä itselläni pidä vaan se todennäköisesti matkaa ensi viikonloppuna itärajan toiselle puolelle synttärilahjaksi. Teen sitten itselleni toisen, lankakin siihen on ostettuna. Ja teen varmaan kolmannenkin Revontuli-huivin, koska jo tätä olin alunperin kaavaillut ex-pomolleni lahjaksi. Mutta ei ehkä ole ihan hänen värinen ja tuonne ensi viikonlopun synttärisankarille sopii varmaan oikein hyvin.

Team Finlandin blogiin höpisin suurin piirtein samat asiat, mutta siellä on vielä yksi erilainen kuva huivista.

Kasvivärjäystä piiiiitkästä aikaa

Viimeksi olen kasvivärjännyt muistaakseni ennen lapsen syntymää ja kun tuo poitsu on jo viisi vuotta, niin edelliset värjäykset olen tehnyt noin kuusi vuotta sitten. Mutta sipulinkuoria keräsin värjäämistä varten jopa niin innokkaasti, että olen niitä kahdessa muutossa kuljettanut mukana :) NYT ne kahteen kertaan muuttaneet sipulinkuoret pääsivät vihdoin käyttöön.
Inspiraation iskiessä en ehtinyt lähteä alunaa ostamaan, vaan kokeilin raparperilla puretusta. Keräsin ämpärin täyteen raparperin lehtiä ja jonkun verran varttakin. Sitten kaadoin kiehuvaa vettä päälle ja annoin seistä, kunnes vesi viileni. Siivilöin lehdet ja varret pois ja siirsin raparperiveden kattilaan ja sekaan kastellut/pestyt langat. Kuumensin suurin piirtein kiehuvaksi. Valkoinen Nalle-lanka otti vähän vihertävää väriä itseensä raparperipuretuksesta.
Sipulinkuoria keitin ensin vähässä vedessä, sitten siivilöin kuoret pois ja lisäsin vettä. Langat liemeen ja kuumensin taas suurin piirtein kiehuvaksi, mutta hyvin hitaasti. Nostelin langat pois ja jälkiliemeen lykkäsin vielä valkoisen hahtuvakiekon värjääntymään. Hahtuvakiekon vain kastelin ennen väriliemeen laittoa ja se lillui liemessä varmaan melkein vuorokauden. Hahtuvasta en ole vielä ottanut kuvaa, mutta tässä muut värjäilyt:
Vasemmalla beige Wool, josta tein pieniä vyyhtejä ja vedin vyyhdit keskeltä solmuun. Seuraavana valkoinen Nalle, jonka vyyhdin sidoin langoilla neljästä kohtaa. Sitten jotain tunnistamatonta valkoista villalankaa, johon myös tein solmun keskelle vyyhtiä. Oikealla vironvillaa, jota en solminut mitenkään. Värit ovat aika lähellä totuutta. Oikeastaan eniten pidän noista vasemmalla olevista ruskean sävyistä. Raparperipuretus varmaan vaikutti ettei esim. vironvilla värjäytynyt kovin kirkkaan keltaiseksi. Ennen olen mielestäni saanut kirkkaampaa keltaista sipulinkuorista, kun olen purettanut alunalla.

Mario-huivi

Tänä aamuna selasin uutisotsikoita ja sinnehän oli päässyt neuleaiheinen uutinen. Ja klikkasin tietysti heti katsomaan Mario-huivia neulovan blogia. Viimeisimmässä postauksessa on linkkejä muihinkin Super Mario/Nintendo - aiheisiin neulomuksiin :)

Pitkällisiä terveisiä Tallinnasta

Pitkästä aikaa tein päivämatkan Tallinnaan ja tällä kertaa ainoana tavoitteena oli ostaa lankaa :) Suunnittelin etukäteen reitin lankakaupasta toiseen tämän avulla. Eli kirjoitin osoitteen kerrallaan tuonne vasempaan yläkulmaan ja karttaan jäi punaiset pallukat osoitteiden kohdalle ja lopuksi tulostin kartan mukaan. Selvyyden vuoksi numeroin pallukat vielä jälkeenpäin käsin ja kirjoitin kartan viereen mikä puoti ja missä osoitteessa on minkäkin pallukan kohdalla. Seuraavaksi tutkailin ratikkareittejä. Netistä en kovin helposti niitä löytänyt, mutta onneksi olen joskus ostanut kirjan ”Sankarimatkailija Tallinnan raitiovaunuissa” Oma versioni on tuo kakkospainos, mutta tästä kirjasta on näköjään jo kolmaskin painos. Sitten vielä koitin blogeista katsella muiden lankamatkaajien Tallinnan ostoksia ja selvittää nykyistä hintatasoa. Useammalla lankakaupalla on kotisivutkin ja joillakin jopa lankojen hintoja siellä. Koitan nyt omassa selostuksessani kertoa hinnatkin, jos joku muu kaipaa hintatietoja ennen matkaa. Ja muutenkin koitan olla harvinaisen perusteellinen ja täsmällinen, että tämä pitkällinen postaus sisältäisi informaatiota muille.

Matkalla olin äitini kanssa ja ensimmäiseksi suuntasimme Karnaluks-tukkuun. Karnaluksin vuoksi olin niitä ratikkareittejä tutkinut. Laivaterminaalin R-kioskista kävimme ostamassa ratikkaliput, jotka maksoivat 13 kroonia kappaleelta. Rahanvaihtokin ehkä olisi kannattanut tehdä vasta terminaalissa. B-terminaalissa, johon laiva saapui, oli jonot rahanvaihtoon. Mutta A-terminaalissa, mistä R-kioskikin löytyy, oli ihan tyhjää rahanvaihtopisteessä. Satamaa lähin ratikkapysäkki on Linnahall. Pysäkki löytyi suht helposti. Kuljimme Sadamarketin ”takana” olevaa tietä kohti Mere puisteetä ja risteyksessä pysäkki jo näkyikin. Tältä pysäkiltä Karnaluksin eli Ulemisten suuntaan menee ratikka nro 2. Jos hyppää kyytiin Linnahallin pysäkiltä, niin viides pysäkki eli Autobussijaam on se, missä jäädään pois, jos Karnaluksiin tahtoo. Kannattaa laskea nuo pysäkit, kun kuulutukset eivät aina kuulu. Jos on ratikkakartta käytössä, niin matkan varrellakin ehtii tiirailemaan millä pysäkillä ollaan, pysäkin nimi lukee siinä pysäkinmerkissä. Autobussijaam-pysäkiltä mennään tien toisella puolella ja köpötellään pieni matka takaisin päin ja oikealle kääntyy K.A. Hermanni-katu. KristiinanSilmukat-blogissa on täydelliset ohjeet, miten Karnaluksin sitten tästä talosta löytää. Olimme kyllä etukäteen katselleet Karnaluksin tarjontaa netistä, mutta tarkkaan ostoslistaa ei ollut. Samaan aikaan ostoksilla näkyi niitäkin, joilla oli tarkat ostoslistat :)

Meidän koriin päätyi sukkalankaa ja kimallelankaa. Molempia ostimme tukkupakkauksen verran eli kerät tulivat vähän halvemmaksi kuin yksittäin ostaen. Mielestäni yksittäin ostetun kerän hinta oli vain pari-kolme prosenttia kalliimpi. Molemmat hinnat on lankalaatikon kyljessä ja pienempi hinta on tietty se tukkuhinta. Näistä laatikon kyljessä olevista hinnoista puuttuu alv 18 % joka lisätään loppuhintaan kassalla. Kimaltava Rotex-lanka, jota on kerässä 25 g, maksoi 28 eek. Italialainen sukkalanka 50 gramman kerissä maksoi 19,85 eek. Tuota Calzetteria - sukkalankaa oli muutamaa väriä kirjavaa ja hyvin montaa sävyä yksivärisenä, kirjavat ja yksiväriset olivat samanhintaisia.

Alimpana olevia ohjelehtisiä en ostanut Karnaluksista, vaan Pronksin lankakaupasta ja maksoivat 19 kroonia kappaleelta. Karnaluksista ovat ratkoja 20 eek, bambuiset virkkuukoukut (noin 53 eek/kpl), muoviset sukkapuikot noin 17 eek, kaulaketju 11,80 kroonia, musta kaulakoru noin 35 kroonia ja 4 sormusta yhteensä 11,80 kroonia. Näihin hintoihin olen jo laskenut 18 % alvin mukaan.

Karnaluksin halusin välttämättä nähdä ja kyllä siellä kannatti käydä. Valikoimaa on valtavasti ja aikaa menisi monta päivää, jos kaiken tutkisi. Ehkä odotin, että siellä olisi vielä halvempaa. Hinnat vaikuttivat ns. normaaleilta tukkuhinnoilta. Tietysti, jos muuten ei pääse tukkuhintoja hyödyntämään, niin toki Karnaluks on edullisempi kuin tavallinen lankakauppa. Ja tämä arvioni koskee siis vain lankaa. Onhan siellä paljon kaikkea muutakin ja valikoima on todellakin huima!

Karnaluksista jatkoimme Abakhan Fabricsiin. Kauppa näkyy Karnaluksin ulko-oveltakin ja on toisella puolen Tartu maanteetä. Heti oven vieressä oli mm. alusvaateompelussa tarvittavia hakasia yms ja hinnat kroonin-pari kappaleelta. En kuitenkaan jaksanut keskittyä nippeleiden ja nappeleiden tutkiskeluun, vaan katsastin langat. Tarjouskorissa oli mm. Sirdarin Duet-lankaa noin 15 kroonia/kerä ja muitakin tarjouslankoja samaan hintaan. Jonkin verran oli paikallisia Liisu- ja Maali-lankoja.

Abakhanilta ostin kuusi kerää Sirdarin Frenzy-lankaa, joka maksoi 9 kroonia kerältä. Äitini keräsi vielä kassatiskiltä laskosverhojen kiinnittämiseen tarvittavia koukkuja, jotka maksoivat 0,60 eek/kpl.

Abakhanin jälkeen kävelimme kohti keskustaa. Tartu maanteen numerossa 49 olisi ollut Kanga Dzungel-niminen kangaskauppa. Luin vain mainoksen, emme menneet katsomaan tätä. Samassa kohtaa tien toisella puolella on Keskturg eli Tallinnan keskustori. Kadulta katsoessamme näimme vain vihanneskojuja, mutta lukemani opaskirjan mukaan siellä olisi myös vaatekojuja ja vanhoja kirjoja. Jos aikaa olisi ollut enemmän, niin olisimme käyneet katsastamassa torin. Mutta kun kello juoksi, niin mekin juoksimme ja jouduimme silti karsimaan kauppoja hienosti suunnittelemastani kierroksesta. Liann Lõngad (osoitteessa Gonsiori 2, Kaubamaja B Galerii) sai jäädä väliin, mutta uuteen Pronksi lõngapoodiin (osoite Pronksi 6) kipitimme. Valoisa ja avara liike, ystävällinen myyjä, hinnat kohtuulliset. Joitakin valmiita neuleita myynnissä ja näistä jääneitä jämäkeriä ikkunan lähellä hyllyssä ja korissa. Jonkin verran vironvillaa, mutta enimmäkseen muita lankoja. Liukuvärjätyt villalangat maksoivat 590 eek/kg. Rotex-lanka, jota ostin jo Karnaluksista, maksoi täällä muistaakseni 45 kroonia.

Näistä en valitettavasti muista hintoja. Visa viuhahti ja tiedän vain loppusumman. Muistaakseni merinokerät ja nuo turkkilaiset kimalteiset langat olivat kolmen euron paikkeilla. Kaksi pörröistä ja epätasaista vyyhtiä oli ale-korissa noin 160 eek/kg. Pronksista ostimme jo ne aikaisemmin vilahtaneet lapaslehtiset ja pari vyyhtiä liukuvärjättyä vironvillaa, joka maksoi 590 eek/kg.

Kangas ja Nööp (Narva maantee 5, Foorumi-liikekeskus) jäi myös väliin, kun kiirehdimme Vanhaan kaupunkiin villalankojen toivossa. Ihana Filati on lopettanut Müürivahe-kadulla, mutta löytyi sieltä muita lankakauppoja. Numerossa 17 on käsityöliike, joka ei näköjään paljon itseään mainosta. Kadulla ei ollut mitään kylttiä. Mutta käsityökaupan naapurissa oleva Loitsukeller sentään mainostaa ja sen kyltin perässä kannattaa mennä sisäpihalle. Liikkeen edessä ja etuosassa on valmiita neuleita, langat ovat takahuoneessa. Halvimmat liukuvärjätyt vironvillat ostimme täältä, hintaa tuli kilolle noin 475 eek. Yksiväriset vironvillat olivat samanhintaisia. Myös hahtuvalankaa oli tarjolla. Täällä ei sitten käy luottokortit! Liikettä pitää ilmeisesti kaksi venäläistä naista ja he laskevat loppusumman paperille. Ensin kauhistuimme paperilla näkyvää summaa. Mutta myyjä laskikin ensin yhteen vyyhtien painot ja sen perusteella vasta hinnan :) Aikaisemmin olen tästä kaupasta ostanut Liisu-lankoja, mutta nyt niitä ei ollut ollenkaan.

Jatkoimme Müürivahe-katua ja numerossa 11 oli seuraava lupaavan näköinen liike. Matkamuistojen lisäksi siellä oli lankalaari, jonka liukuvärjättyjä vyyhtejä menimme katsomaan. Myyjä vinkkasi, että yläkerrassa on lisää lankaa. Jyrkät kierreportaat veivät parvelle, jossa oli myös hahtuvalankoja. Täällä sai taas vinguttaa Visaa ja myyjä antoi liikkeen mainoksen. Kyseessä oli Käsitöökamberin toinen liike. Olivat kai vasta vähän aikaa sitten avanneet. Vanha liike Raatihuoneen torilla (Raekoja Plats 18) on edelleen toiminnassa, mutta nyt ovat avanneet tämän toisen liikkeen. Kuulemma lankatarjontaa laajennetaan ja langat siirretään jossain vaiheessa liikkeen alakertaan, kun nyt ne jäävät monelta ohikulkijalta huomaamatta. Mukava liike, jäi kiva fiilis. Vironvillat maksoivat 500 eek/kg, yksiväriset ja liukuvärjätyt olivat samanhintaisia.

VeTa (Pikk 6), Hansa-Lina (Suur-Karja 5), Raatihuoneentorin Käsitöökamber ja pari muuta puotia torilla jäivät ajan puutteen vuoksi väliin. Jardin-puotiin (Apteegi 3) sentään kurkkasimme. Hahtuvalankaa oli paljon, villalankavyyhtejä aika vähän. Matkalla satamaan olisi ollut pari kivaa sisustustavaraliikettä eli Zizi (Vene 12) ja KiikaKööki (Uus 28), mutta tyydyimme ikkunoiden katseluun. Kippasimme täydet ostoskassit bussiin ja säntäsimme vielä Sadamarketiin. Yläkerrassa on se yksi iso liike, jossa on lankaa. Me kuitenkin kävimme yläkerrassa pienemmässä, vähän syrjässä olevassa puodissa. Liikepaikan numero on muistaakseni 22.02 jos sen avulla joku osaa suunnistaa perille. Liike on sellaisella lyhyellä ”välikäytävällä”, liikkeen edessä oli korissa villalankavyyhtejä. Liukuvärjättyä villaa ostimme täältäkin ja taisimme maksaa ylihintaa, kun summa muutettiin krooneista euroiksi. Tai ehkä myyjä laski väärin, kun vekslasimme vyyhtien kanssa edestakas. Pää oli sen verran sekaisin kaikista hinnoista ja krooneista ja euroista, että tajusin tämän puodin korkeat hinnat vasta kotona. Liikkeessä on myös pellavakankaita ja joitakin vähän erikoisempia lankoja kartioilla. Olen joskus aikaisemmin ostanut täältä ”froteelankaa” eli puuvillaista buklee-tyyppistä lankaa. Sitä näytti olevan myynnissä nytkin.

Vironvillaa tuli ostettua tämän verran! Tosin tuossa on kahden ihmisen ostokset. Halvin lanka löytyi siis Müürivahe-kadun numerosta 17 ja kallein Sadamarketista. Paras valikoima oli ehkä Müürivahe-kadun Käsitöökamberissa. Mutta en ehtinyt kaikkia liikkeitä kiertää, joten tämä ei ole mitenkään täydellinen tutkimustulos.

Heinäkuun langankulutus

Heinäkuun aikana valmistui yksi iso työ ja monta pientä piiperrystä. Alkukuussa tein myytäviä pieniä juttuja, loppukuussa koitin käyttää myttyröitä ja saada keskeneräisiä valmiiksi. Lankavaraston siivoamisen ansiosta sain lankaa myyntiin, mutta tuli sitä ostettuakin tilalle.

Heinäkuun aikana valmistui:
23 x virkattu rannekoru yht. 65 g
2 x virkattu pussukka 120 g
tikapuulangasta huivi 50 g
tikapuulangasta toinen huivi 40 g
2 x virkattu kukkanen yht. 10 g
tilkkujen yhdistelyyn kaulahuiviksi (valk.tilkut) 65 g
tilkkujen yhdistelyyn kaulahuiviksi (oranssia) 35 g
lapsen sukat Seiskaveikasta 55 g
toiset sukat Seiskaveikasta 65 g
sukat Bambinosta 40 krs varressa 20 g 22 g
2 x sukat Bambinosta 44 krs varressa á 25 g yht. 50 g
sukat Bambinosta 36 krs varressa 20 g
pitsineuletakki noin 350 g

Pitsineuletakin paino täytyy tarkistaa ja laitan takista oman postauksen sitten joskus. Taisi olla ensimmäinen isompi tekemäni pitsineule. Mutta noista grammoista tulee yhteensä 947 grammaa. Paljon ei siis jää kilosta uupumaan. Jospa vaikka neuletakki painaisikin enemmän, niin tulisi kilo täyteen :)

Lankaa sain noin 200 grammaa ja ostin 860 grammaa. Vastaavasti myin lankaa yhteensä 2050 grammaa. Eli loppujen lopuksi lankavarasto mukamas pieneni lähes kahdella kilolla. Turha kai sanoa, että ei tunnu missään... Tai ainakin tuli korkojen kanssa hyvin pian takaisin. Seuraava postaus on meinaan langanhankintamatkasta Tallinnaan, jonka tein 4.8.

Lankavaraston siivoaminen innosti hetkeksi taas tuhoamaan jämälankoja. Ensin oli neljä myttyrää/keränloppua raidallista Seiskaveikkaa. Tein yhdet lasten sukat, mutta lankaa jäi edelleen ja niistä olisi ehkä saanut toiset samanlaiset sukat, mutta halusin tehdä vähän isommat sukat. Eli kaivoin raitalangan kaveriksi myttyrän yksiväristä keltaista lankaa ja tikuttelin vähän isommat sukat. Raitoja joutui vähän asettelemaan, koska raitalangan myttyrät olivat erikokoisia. Viimeiset raitalangat pätkät vielä jaoin ja aloitin kaksi Vaaka-tilkkua niistä. Jospa aina olisin näin tehokas ja täsmällinen tuhoamaan jämälankoja, niin eihän niitä olisi ollenkaan :) Mutta laatikot olisivat täynnä keskeneräisiä Vaaka-tilkkuja, jotka odottaisivat sopivan väristä lisälankaa :)

Täydellinen lomapäivä

Nukuin pitkään, notkuin kotona tekemättä mitään järkevää, kävin Taidemuseossa, istuin illan käsityötapaamisessa ja tulin kotiin naputtelemaan konetta siiderin kanssa.
Turun taidemuseossa on Punaste lippude all eli Stalinin ajan taidetta Viron taidemuseon kokoelmasta. Suosittelen! Taulujen ja propagandajulisteiden lisäksi voi katsoa musta-valkoisia filmejä ja niihin kannattaa varata aikaa. Neuvosto-Viroa esittelevä filmi kestää noin 40 minuuttia ja sen lisäksi on propagandapätkiä eri aiheista kahdessa eri huoneessa ja säilytyslokeroiden lähellä vielä kuvaa Stalinin hautajaisista. Ja museokaupasta löytyy sitten russofiileille shopattavaa :) Ostin tämän näyttelyjulisteen postikorttina:
Lisäksi mukaan lähti pinsku-pinssi, tiskirätti Stalinin kuvalla ja lausahduksella ja vielä sirppi&vasara-rintamerkki. Ihan vain tiedoksi sille russofiilille, joka käy täällä lukemassa :)

Museosta jatkoin käsityötapaamiseen Kerttuun ja meitä olikin 11 siellä paikalla tällä kertaa. Paikalla oli ainakin tämä ja tämä ja tämä ja tämäkin. Ihailtiin Ilun langasta tehtyä Lace Ribbon Scarfia ja hiplattiin maissilankaa ja morsingolla värjättyjä lankoja. Itse neuloin pätkävärjätystä tunnistamattomasta villalangasta pitsisukkaa ja välillä koukkusin kitaranhihnaa. Illan mittaan ystävälliset kanssaneulojat ideoivat kitarahihnan kaveriksi mm. koukutun solmion. Pimeässä hohtavilla tähtikuvioilla tietysti ;)

P.S. Punaste lippude all-näyttelyn yhdessä taulussa neulotaan. Tämän toki bongasin heti, mutta en muistanut kommentoida. Kuvakin taulusta löytyy tästä blogista.

Käsityöhoroskooppi ynnä muuta höpinää

Ullasta napattu horoskooppini:

KAKSOSET (22.5.-21.6.)

Innostut helposti kaikesta uudesta ja viimeisin villityksesi on virkkaaminen. Puikoiltasi löytyvät ensimmäisenä neulemaailman uusimmat villitykset, kuten ponchot, taikajakut ja bolerot. Blogisi on oikea vinkkien aarreaitta.

Lempilankasi: Uutuuslangat.

Hmm, ei nyt ihan osu. Ihastun kyllä uutuuslankoihin, mutta tarvitsen totutteluaikaa ennenkuin niitä saan ostettua ja vielä enemmän aikaa, että saan niistä tehtyä jotain. Uutuuslangoista puheenollen... Posti toi uusia lankoja Rellanasta. Onneksi menevät firman piikkiin, kun sitä lankaa oli 11,5 kiloa. Josta tosin puolitoista kiloa tulee vasta myöhemmin, kun uutuusväriä ei ollut vielä varastossa. Tuli tilattua vähän tilpehööriä ja vihdoinkin myös neulemylly. Suuria suunnitelmia on, että mitä tuolla alan myllyttää, mutta vielä en ole ehtinyt tutustua siihen.

Keskeneräisiä töitä en jaksa edes laskea. Pitää aloittaa aina uusia, kun johonkin tilanteeseen ei ole sopivaa neulomusta. Ja välillä oli ihan pakko tehdä pieniä sukkia myyntiin, kun niitä on kylmän kesän vuoksi mennyt paljon.

Nyt voin lisätä "erikoisimmat paikat tehdä käsitöitä"-listaani verenluovutuksen. Tosin virkkasin vain sinne jonottaessani, en sentään varsinaisen verenluovutuksen aikana :) Liikkuva veripalvelu oli paikkakunnalla ja siellähän oli ihan jonoa aluksi. Sain koko reissuun menemään lähes kaksi tuntia, mutta hyvän mielen lisäksi sain yhden virkatun rannekorun valmiiksi. Aikaisemmin tuohon erikoisimpien paikkojen listaan on päässyt jo yksi baari/pubi/istuskelupaikka eli tämä. Siellä nurkassa virkkasin ponchoa eräänä keväisenä iltana :)

Lankoja myynnissä!

Eilen oli ohjelmassa lankavaraston siivoamista. Omat lankani ovat suht järjestyksessä, mutta niitä onkin aika vähän verrattuna äitini ja mummuni yhteiseen lankavarastoon. Ensin raahasimme lähes kaikki langat vintiltä alas. Sitten lajittelimme niitä ja pakkasimme uusiin muovilaatikoihin ja raijasimme osan takaisin. Osa pyörii edelleen ympäri taloa. Ja minä pyörin siellä seassa, kun en tiedä, mistä aloittaisin lankojen tuhoamisen. Löytyi taas useampi keskeneräinen työ ja sitten vielä lankavaraston penkominen sai haaveilemaan muutaman uuden työn aloittamisesta.

Mutta, tänään naputtelin lankoja ja muutaman ohjekirjasen huutikseen myyntiin. Auttakaa ostamalla :) etten ihan huku näihin lankoihin.

Ja tässä vielä yksi selitys sille, miksi lankoja pursuaa joka paikasta. Erään Tallinnan reissun saalis:
Ja tällä reissulla ostin kuitenkin lankaa aika maltillisesti lopulta. Reissusta on muistaakseni neljä vuotta aikaa ja noista langoista olen käyttänyt hahtuvakiekot ja jonkin verran kirjavia sukkalankoja. Kuvassa vasemmalla alhaalla olevat samettilangat myin. Edelleen varastossa siis säihkyy tuo viininpunainen lurex-lanka (siitä meinasin joskus tehdä nämä). Samoin varastossa majailee edelleen villalankavyyhdit ja tuo vaalea kiekko, joka on jotakin merkillistä puuvillaista buklee-langan tapaista. Siitä piti kutoa kangaspuissa pyyhkeitä...

Annetaan ruotsinkielisiä virkkausohjeita

Koitin löytää sen blogin, jonka kautta voi lahjoittaa/vaihtaa kaikenlaista, paljon siellä on ollut askartelutavaraa. Ei vaan ole mitään muistikuvaa blogin nimestä ja siksi en kauaa jaksanut etsiä. Eli laitan tänne nyt ilmoituksen, jos joku haluaa nämä ohjevihkoset ja irto-ohjeet.
Ainoa suomenkielinen ohje on kuvan oikeassa reunassa ja tällä irtosivulla on virkattu nenäliinan reunuspitsi ja ideoita tyynyjen koristeluun kirjomalla.
Ruotsinkielisiä ohjeita on 32 sivua, lisäksi mukana joitakin sivuja ruokaohjeita yms, koska en viitsi enempää noita sivuja irrotella toisistaan. Ohjeita enimmäkseen virkattuihin liinoihin ja verhoihin, yksi villapaita, virkattuja kukkia ja koristeita, ristipistoilla koristeltu matto. Valitettavasti tuosta vasemman laidan vihkosesta puuttuu sivuja.
Nämä saa siis ihan ilmaiseksi tai postituskulujen 1,05 e hinnalla. Jos ei kukaan huoli, niin taitavat päätyä paperinkeräykseen...

Kodin kootut käsityömallit 1 osa 2

Jatketaanpas nyt niistä kotihipoista, joissa siis on jo vieraana Punkkupirkko. Tottakai hipoissa on

ISÄNTÄ

- ja emäntä on ilmeisesti

PIKKUÄITI

- valitettavasti joku on

YPÖYKSIN

- mutta sitten paikalle saapuu

SENOR

- ja sitten ollaankin

MENOPÄÄLLÄ

- ja seuraavana aamuna kun ISÄNTÄä ei töissä näy, niin hänen peräänsä soittelee
SIHTEERI

Punkkupirkko :)

Lainasin kirjastosta 1976 julkaistun Kodin kootut käsityömallit 1. Ohjeisiin en ole vielä tutustunut, mutta kirja oli pakko ottaa tarkempaan tutkiskeluun ihastuttavien kuvien vuoksi. Myös neuleiden nimet ovat ihastuttavan mielikuvituksellisia :)

KOTIHIPAT - niissä käy varmaan myös

PUNKKUPIRKKO!

Nyt tämä blogger kiukuttelee sen verran kuvien kanssa, että jatkan jonain toisena päivänä näiden ihanien kuvien ja nimien esittelyä :) Tuo Punkkupirkko on jo niin kamala nimi asulle, että se on jo ihan ihana :D

Kesäkuun langankulutus

Muutama UFO jäi harmittavasti kesken, joten niistä en vielä kesäkuun saldoon grammoja saanut. Sitä paitsi kesäkuun loppupuolen virkkasin muuta kuin lankaa ja vaikka valmista tuli, niin varsinainen lankavarasto ei pienentynyt. Virkkailin video- ja kasettinauhoista meinaan :) Omat otokset näistä tekeleistä on vielä kamerassa, mutta kurkatkaapa Nokian kaupungin sivuille. Kiva, että tuonne tuli vähän juttua myyntinäyttelystäni. Paikallislehti kun ei paikalle tullut lupauksista huolimatta.

Lankaa kului näihin:

virkattu laukku ja kaulakoru 25 g
virkattuun mekkoon jatkopala 40 g
virkattu poncho 95 g
3 x virkattu koru 10 g
virkattu lisäimu hahtuvalangasta 10 g (UFO)
2 x virkattu Vaaka-tilkku 60 g (UFOja)
2 x virkattu Vaaka-tilkku 55 g (toinen oli UFO)
Juliette Princess Mohairista 100 g (UFOutumisvaarassa ollut)
sukat Bambinosta 25 g
sukat Nallesta 35 g (UFO)

Kulutusta yhteensä siis 455 grammaa. Plus parin videokasetin nauhat :)

Lankaa myin 790 grammaa ja vastaavasti varastoon tuli 1100 grammaa lankaa. Ensin sain antiikkista (kun kerran oli antiikkiliikkeestä ostettua) lankaa kilon ja sitten ostin jotain vanhaa Novitan ohutta lankaa vielä 100 grammaa.

Eli lankavarasto keveni lopulta vain 145 grammalla...

UFOja

Otan ensi kertaa osaa fufoiluun ja muutama ikuisuusprojekti on jo valmistunut. Niistä löytyy enemmän tietoa tuolta. Uusia UFOja ilmestyy kuitenkin koko ajan lisää. Samoin useampi tässä parin kuukauden sisään aloitettu työ uhkaa UFOutua. Pitää varmaan kirjoittaa itselleen lista kaikista keskeneräisistä ja sitten sitkeästi kilkutella niitä valmiiksi. Aion kilkuttaa UFOja ihan kesäkuun viimeiseen päivään saakka ja sitten vasta raportoida, että montako niistä selätin lopulta.
UFOutumisvaarassa ollut Juliette valmistui. Siitä ei saanut mitään kivaa kuvaa paitsi oikeasti käyttäjän päällä. Ja kun ei ollut kuvaajaa, niin täytyy lätkäistä tuollainen otos näytille. Olisin nyt edes tajunnut laskea toisen käden alas, niin neuleestakin jotain näkyisi... Tein Julietten Princess Mohair-langasta, jota meni kaksi 50 gramman kerää ja vähän lisää olisi tarvittu. Silmukkamäärät ja puikkokoko on ohjeesta, mutta tein helmineuletta ja jätin reunojen joustinneuleet tekemättä. Hiha-aukoissa on pari kerrosta joustinneuletta.

Harmaat sukat ovat UFOilun tulosta. Sinipilkulliset aloitin, kun oli pakko saada jotain helppoa ja pientä neulottavaa bussimatkalle. Kuvassa ovat vielä päättelemättä ja silittämättä. Noita sinipilkullisia koitan tehdä sarjassa ja nuo kuvassa olevat nyt koeversio pienimmästä koosta.

Kaikkea muutakin pitäisi kilkutella kiireen vilkkaa, koska pidän ensi viikolla myyntinäyttelyä Nokian Kotiseutumuseolla eli Hinttalassa. Olen jumiutunut kuitenkin yhden uuden idean toteuttamiseen. Sen verran paljastan, että virkkaan jotakin, mutta en ihan perinteisestä langasta :)

Tähtipaita

Mies sanoi kai leikillään joskus tuossa muutamia kuukausia sitten, että voisin ommella hänelle keikkapaitoja. Ei kuulemma kaupasta löydy mitään kivaa :) Piirtelin muutaman luonnoksen sitten heti, kangaskauppaan pääsimme joskus huhtikuussa ja nyt on ensimmäinen paita valmis:
Kangas on oikeasti kai housuihin tarkoitettua puuvillaa, jossa on vähän elastaania. Oli ainoa tarpeeksi tukevan tuntuinen ja mahdollisimman luonnonkuituinen musta kangas, mitä löytyi Euriksesta. Samaa laatua on myös tuo valkoinen kangas. Siihen piirsin mustalla pursotettavalla kangasvärillä tähtiä ja pikkupalloja. Alunperin ajattelin laittaa valkoiseen osaan valkoiset napit, mutta sopivia ei löytynyt varastosta ja parin napin takia en lähtenyt kauppaan. Siksi valkoiseenkin osaan tuli mustat napit ja sen vuoksi lisäsin noita pallosia tähtien sekaan, etteivät mustat napit erottuisi liikaa. Muutama pikkumoka tuli ommellessa tehtyä ja ihan kaikki en jaksanut korjata, kun eivät päällepäin näy. Paniikkihetki tuli tähtiä ja pallosia silittäessä. Värituubissa luki, että kuvioita on silitettävä 5 minuuttia. Laitoin palan lakanakangasta silitysraudan ja paidan väliin ja rauta puhisemaan. Kuvioista näytti tarttuvan vähän väriä silitysliinaan, ihan normaalia. Mutta IIIIIK, napeista levisi väriä silitysliinaan! Tempaisin liinan pois ja tarkistin vahingot. Toisiksi ylimmän napin alla on harmaa renkula nyt sitten :( Onneksi sitä ei erota kovin kauas. Harmi vaan, että tätä paitaa tullaan pitämään yleensä auki. Napitettuna tuo värivirhe jääkin piiloon. Mutta enpä olisi uskonut, että muovinapeista irtoaa väriä. Tosin silittelin tätä meidän "ihmeraudalla" eli Laura Starilla, joka puhkuu kai tavallista kuumempaa höyryä.

Käsilaukun tuunaus

Alkutilanne oli tämä:

Katsoin useammalla kerralla Nokian Fida-kirpparilla tätä meikkilaukkua. Ulkonäkö miellytti, mutta sisältä meikkilaukku oli töhryinen. Lopulta sen ostin, kun hintaa oli huimat 80 senttiä ja ajattelin päällystää tuo pohjaosan jollain. Pohjan verhoilua näprätessä tuli muutama idea mieleen ja näpräys laajeni myös laukun toisen puolen tuunaamiseen. Pääsin vihdoinkin käyttämään kauan sitten lahjaksi saatua kuumaliimapistoolia. Sen käyttö ei ihan heti ollut hallussa ja senkin vuoksi laukun sisukseen tuli vähän lisää näpräämistä, kun peitin liimajälkiä.

Tälläinen siitä sitten tuli:

Kun olin pohjan verhoillut tuolla pilkullisella kankaalla, niin kansiosa kaipasi jotain verhoilua myös. Aluksi ajattelin laittaa vain pari pilkkukankaasta tehtyä ruusuketta siihen, mutta näytti jotenkin vaisulta. Samaan aikaan tämän laukkutuunauksen kanssa ompelin miehelle paitaa vohvelikankaan tapaisesta ja mieleni teki ihan mahdottomasti kirjoa paitaan jotain. Mutta laitoinkin samaa vohvelikankaan tapaista tuohon laukun kansiosaan ja tein siihen teinimäisen kirjailun :) Peilissä oli halkeama, jonka väritin punaisella tussilla ja toiseen reunaan piirsin sydämen. Kunhan löydän lasille tarkoitetun mustan rajausvärin, niin rajaan nuo punaiset kuviot vielä.

Tässä vielä kuva vähän lähempää:

Tuon kantta ja pohjaa yhdistävän kappaleen yläreunassa on pätkä pitsikuminauhaa, joka peittää rumaa liimausjälkeä. Pitsikuminauhan päihin tökkäsin vielä pienet mytyt mustaa kimallelankaa. Oikeassa reunassa on ruusuke, jossa on nappi keskellä. Samanlaisen ruusukkeen kiinnitin laukun päällipuolelta löytyneen pienen tahran päälle. Napiton ruusuke on kyhätty kotona kasaan pikavauhtia. Kangasta ei enää paljon ollut eikä yhtäkään nappia kotona. Laukku piti silti saada äkkiä valmiiksi, joten huitaisin ruusukkeen kasaan ja sen keskelle tein pari pistoa mustalla kimallelangalla.

Nyt pitäisi vielä saada tämän käyttöön :)