9.10.07

Sääli on sairautta tms...

Tuo typerä lausahdus tuli mieleeni katsoessani näitä tekeleitä:


Ylin toppi on neulottu alkukesästä 2002 ja kerran se kävi päälläni. Nyt ei olisi mitään toivoakaan saada sitä pingotettua päälle. Ennen tuollaiseksi topiksi muotoutumista kyseinen Cottonella-lanka yritti tulla jo joksikin toiseksi topiksi, mutta sai kesken kaiken purkutuomion.
Alempi on lyhythiaisen paidan tekele, josta olin vasta etukappaleen vääntänyt valmiiksi. Varmaankin samaan aikaan tuon toisen aniliinipinkin ihanuuden kanssa :) Ohje on kadonnut, lisäykset ja kavennukset eivät miellyttäneet silmää ja tuskin tämäkään päälleni enää menisi. Myös tämä Erica-lanka oli yrittänyt tulla joksikin muuksi ennen tätä paitaviritystä.
Ja mitä näille kuuluu nyt? Yhtään sääliä tuntematta purin molemmat tekeleet. Sekä Cottonella että Erica odottelevat nyt siisteinä kerinä uutta innostusta ja ensi kesää, jos vaikka sitten pääsisivät johonkin käyttökelpoiseen neuleeseen. Sopisikohan noista jompikumpi lanka tähän Knittyn Coachellaan?

1 kommentti:

Helmis kirjoitti...

Mulla myös joku omituinen säälisuhde moniin vanhoihin keskeneräisiin. Vaikka ihan hyvin tiedän, etten ikinä tule niitä hihattomia torsoja villapuseroita käyttämään, niin en vaan tahdo saada puretuiksi. Argh. kai se uusi käyttökohde löytää langalle, niin tohtisi purkaa vanhat pois..

Mulla on ollut muuten myös mielessä kokeilla virkattuja tilkkuja, vielä en vaan ole saanut aikaiseksi.