Langan kulutus vastaan langan ostaminen

Viikonlopun reissaamisen jälkeen laskeskelin, että olen parin päivän aikana ostanut lankaa nelisen kiloa ja vastaavana aikana käyttänyt lankaa vain noin 400 grammaa.

Perjantaina keksin töissä, että tarvitsen jotain pipolankaa, jotta voin bussissa virkata pipoa. Säntäsin ruokatauolla siis lankaostoksilla: kerä musta-harmaata Rustika-lankaa pipoa varten, kolme kerää punaista Woolia erästä joululahjaa varten ja nelosen pyöröpuikot, koska luulin hukanneeni sen kokoiset pyöröpuikot. Tulin töistä kotiin ja löysin ne pyöröpuikot - olivat tietysti hahtuvahousujen tekeleessä kiinni!
Perjantai-iltana matkustin bussilla Turusta Nokialle ja toivekkaana pakkasin mukaan enemmänkin käsitöitä: keskeneräiset hahtuvahousut ja lankaa kaksiin uusiin hahtuvahousuihin ja Rustika-langan sitä pipoa varten. Bussimatkan aikana sain kuitenkin vain aloitettua Rustika-pipon. Perillä purin tavarat ja pakkasin uudestaan Viipurin reissua varten. Jätin toisia hahtuvahousuja varten varaamani langat pois, kun veivät niin paljon tilaa.
Lauantaina aamuyöstä lähdin äitini kanssa bussimatkalle Viipuriin. Olisi ollut hyvää aikaa tehdä käsitöitä, mutta ainoastaan Rustika-pipo valmistui. Virkkasin sen pipopoikien ohjeella, jota vähän sovelsin. Puolen päivän jälkeen olimme Viipurin torilla ja shoppailu alkoi. Äitini osti villasekoitelankaa puolitoista kiloa ja minä paksua pellavalankaa ehkä kilon. Ei aavistustakaan, mitä tuosta pellavalangasta teen, mutta olen ostanut sitä ennenkin. Pellavakankaita tuli myös ostettua joitakin metrejä ja tietysti kaikkea muutakin. Raahasimme ostokset bussiin, kävimme majoittumassa hotelliin ja sitten bussi vei ns. tavarataloon ostoksille. Olen käynyt tuolla tavaratalossa kolmisen vuotta sitten viimeksi ja siitä se oli muuttunut paljon. Nyt siellä oli myös lankaa myytävänä! Pörrö/karvalangat 100 gramman kerissä maksoivat vähän yli euron ja niitä ostin parikymmentä. Muita lankoja pipoja ja huiveja varten ostin vähän maltillisemmin, maksoivat noin kaksi euroa per 100 grammaa. Suurin osa langoista näytti olevan Turkissa valmistettuja, mutta yhden Novitan valmistaman langan näin myös. En vaan enää muista minkä ja mitä se maksoi.
Ehdimme vielä kiertelemään Viipurin keskustan liikkeissä ja kerrankin oli aikaa katsella käsityölehtiä. Halvimmat ohjelehtiset olivat alle euron ja ostin muutaman neule- ja helmityölehden. Ohjeet ovat venäjäksi, mutta onneksi niissä on myös piirretyt ohjeet.
Lauantai-ilta kului syömisen merkeissä. Aloitimme seitsemältä ja kahvit olivat tulleet kahdeltatoista. Siis viiden tunnin jouluillallinen, koska välissä oli ohjelmaa ja tanssia. Luovutin kymmenen aikaan ja menin huoneeseen neulomaan hahtuvahousuja ja inventoimaan rahatilannetta.
Sunnuntaina sää ei suosinut ostosten tekemistä torilla. Pakkasta oli kymmenisen astetta ja todella kova tuuli. Moni torimyyjä taisi jäädä kotiin ja paikalla olevien tuotteet lentelivät kojuista tuulen mukana. Ostimme lisää villasekoitelankaa, lisää pellavakangasta, lisää kaikkea... Bussi kuljetti pellavakauppaan ja sieltäkin piti ostaa kangasta. Tuo pellavakauppa on kyllä käymisen arvoinen: valmiina tuotteina mm. vaatteita ja kattaustekstiilejä ja sitten kankaita, pitsejä ja lankaakin.
Vielä oli aikaa ostosten tekoon keskustassa. Lähdimme katsomaan kangaskauppaa, josta olimme kuulleet puhuttavan. Kyllä kannatti mennä katsomaan: ihania verhokankaita, aivan toista kuin torilla myytävät polyesterikammotukset. Viimeisillä ruplilla ostimme vielä verhon rypytysnauhaa :) Toisessakin kangaskaupassa kävimme ja nyt siellä oli myynnissä myös lankaa. Villa-angoralanka maksoi noin 2,50 euroa per 100 grammaa.
Paluumatkalla aloitin heti pipon ostamastani langasta... ja toisenkin... ja kolmannen... ja neljännen. Neljä virkattua pipoa valmistui Viipurin ja Nokian välilllä ja enemmänkin olisin ehkä ehtinyt, mutta lankaa ei ollut enempää bussissa sisällä mukanani.
Kuvia ostamistani langoista tulee sitten joskus ja samalla kirjoittelen niiden koostumukset. Sanakirjasta olisi ollut apua, nyt vain päättelin minkä näköinen sana tarkoittaa villaa :)