12.1.05

Paluu bloggailuun

Hyvää Uutta Vuotta! Toivottelen vain melkein kaksi viikkoa myöhässä sitä :) Joulun jälkeen ovat päivät menneet turhankin vauhdikkaasti mm. kirjanpidon kiehtovassa maailmassa. Teen siis itse yritykseni kirjanpidon ja vaikka siitä hommasta tykkään, niin kyllä siihen aikaa saa menemään.
Nyt ajattelin pikaisesti kirjoittaa vain, mitä olen tänä vuonna jo saanut valmiiksi ja kuinka paljon varastoon on jo kertynyt uusia lankoja ja kankaita. Että sitten ensi vuonna voin tehdä yhteenvedon vuoden aikana tekemistäni käsitöistä.
Eli tehtynä on ystäväni nettipuotiin myytävää: 6 täyttövaippaa ja yhdet hahtuvahousut, toisista hahtuvapökistä puuttuu vielä lahkeet. Omaan puotiin olen tehnyt kaksi täyttövaippaa myyntiin.
Ja ne ostetut tarvikkeet: paniikissa ostettu 300 grammaa Gioco-lankaa ("pakko saada jotain tekemistä kotimatkalle"), ihan rauhallisesti ostettu 200 g punaista Tangoa, 600 g violettia Seitsemää Veljestä, 100 g marjapuuronpunaista Woolia ja saman verran siniharmaata Woolia, 200 g vaaleansinistä Brillaa, 200 g vaaleankeltaistaBrillaa ja reilu metri fleeceä. Gioco-ostos oli todella nopeasti tehty. Tajusin töissä, että kotimatkaa varten minulle ei ole mitään tekemistä ja virkkuukoukku kuitenkin oli. Säntäsin lähimpään "lankakauppaan" eli Vapaa Valintaan ja nappasin sinistä Giocoa, koska sitä olin ennenkin katsellut. Siitä ilmeisesti tulee verkkomainen huivi, jonka mahdollisesti koitan huovuttaa pesukoneessa. Gioco-huivi on siis bussimatka-työni ja etenee sen mukaisesti. Noista muista ostoksista ainoastaan fleecekangas on päässyt jo käyttöön, sitäkin tarvitaan täyttövaipoissa. Eli 1,2 kg lankaa odottaa nyt ensin pääsyä varastoon ja ehkä ne sitten joskus muotoutuvat joksikin. Brilla-lankaa en ole koskaan käyttänyt, mutta kun nuo poistovärit maksoivat vain 1,50 euroa kerältä, niin pakko oli sitäkin ostaa. Ensimmäistä kertaa mies hämmästeli lankan ostamistani "onko niitä pakko KOKO ajan ostaa". No, on kun halvalla saa!

6 kommenttia:

AnneV kirjoitti...

Tää on ihana: "paniikissa ostettu >< rauhallisesti ostettu". Tiedän kyllä tunteen. Vaikka muuten töitä olisikin vetelhtämässä vaikka kuinka paljon, niin reissuun lähtiessä mikään niistä ei muka käy just sille matkalle, tai sitten tosiaan kaikki muu on pakattuna mutta langat jää (käsittämätöntä). Ja just se tunne, kun hyökkää kauppaan ostamaan jotain-ihan-mitä-vaan, jonka tekemiseen ei tarvitsisi edes mallia... voi sitä paniikin määrää. Yleensä kyllä löytyy jotain; myös sellaista, mihin normaaliolosuhteissa ei koskisi pitkällä tikullakaan.

Mari kirjoitti...

Giocon ostoreissu oli kyllä todella paniikinomainen pikapyrähdys :) Työkaverille koitin selittää, että nyt on pakko käydä ostoksilla ja homma oli hoidettu parissa minuutissa. Takaisin tullessa koitin samaiselle työkaverille selittää, että nyt on mukava kotimatka taattu, kun on lankaa. Bussin vaihtoineen iltasella kotimatkaan menee vajaa tunti ja mun hermot kestä pelkkää istumista bussissa. Tuonakin päivänä mukana oli yksi työ, mutta sen lanka loppui kesken jo töihin mennessä :)
Tänään muuten virkkasin Gioco-huivia taas bussissa ja takana istunut pappa kurkottautui kysymään: "Missä sä likka oot noin oppinut virkkaamaan?" Ja kyseli, että osaanko neuloa myös ja sitten totesi: "Se on hienoa! En mä ole muiden tuollaisten plikkojen nähnyt virkkaavan!" Heh, kyllä jaksoi hymyilyttää loppumatkan :D

Anonyymi kirjoitti...

Kyä sun ois kannattanu papparaiselle tokaisat vaan että "empä olekaan alunperin näit plikoi"...vai miten ne sen ilmaisee ;-D

Keep on going,
Terde

Mari kirjoitti...

No MORO! En ois kuitenkaan osannut muotoilla tuota lausetta, niin että tää alkuperäisasukas olisi sen ymmärtänyt ;)

MysteryKnitter kirjoitti...

Anne V:n kanssa samaa mieltä lanka - asiasta ja ostopaniikista! Ja ymmärrän miehesikin kantaa. Eräs läheiseni ihmettelee minun tapauksessani ihan samaa.

Salaneuloja kirjoitti...

Ymmärrän ainakin jotenkin sen kiireessä ostelun ja sitten sen, kun ostaa rauhassa. Ja joskus neuloo ihan paniikissa hirveällä kiireellä, kun taas toisinaan ajattelee, että eihän tällä mikään kiire ole, kun saajakaan ei tiedä mitään etukäteen.